Naamassa tuskin vielä brunaa näkyy, mutta mun räkätautiin tällainen ihana auringonpaiste on ollut just poikaa!
Alkuviikosta käytiin Nuuksion kansallispuistossa reippailemassa sekä tutustumassa luontokeskus Haltiaan.
Metsässä kulkeminen on meillä ihan arkipäivää, joten Nuuksion ulkoilureitit eivät varsinaisesti säväyttäneet. Luontokeskus oli mukiinmenevä, etenkin kun sisäänpääsymaksu näyttelyyn oli työttömiltä 2,5 euroa (normaalilippu 7 euroa).
Sen sijaan ulkoilureitti/-alue, johon olen tykästynyt, sijaitsee Helsingin ja Vantaan rajamaastossa ja on osa Helsingin keskuspuistoa. Reitit alkavat Pitkäkosken ulkoilumajalta ja kulkevat Haltialan alueella, muistaakseni taitanevat mennä Haltialan tilallekin. Todella viehättävää aluetta ja hyvää, vaihtelevaa maastoa!
Haltialan tilalle on muuten avoimet ovet 18.-20.4., jolloin siellä pääsee näkemään aivan tuoreita pieniä karitsoja, sillä karitsointiaika tilalla on 3.3.-13.4.! Suosittelen lämpimästi, etenkin lapset menevät varmasti ihan onnesta sekaisin!
Keskiviikkona käytiin nauttimassa iltapäiväkahvit Päijänteen rannalla ja sekös vasta olikin mahtavaa! Useampi tunti istuttiin rannalle auringonpaisteessa eikä tuulen henkäystäkään tuntunut missään, jesh!
Rantahiekka oli ihanan pehmeää ja kuohkeaa talven jäljiltä, mutta jäätä oli järvessä yllättävän paksulti, parisenkymmentä senttiä. Mökkinaapurusto oli hiljainen ja rauhallinen, mutta varmasti kaikki pääsevät tänä vuonna aloittamaan mökkikautensa hyvissä ajoin ja nauttimaan siitä täysin rinnoin pitkälle syksyyn asti.
Muutama lepopäivä vietettiin välissä ja tänään kotoiltiin.
Istuskeltiin pihalla, ihailtiin (mun tekemiä) uusia linnunpönttöjä, jotka äiti asensi takapihalle. Molempien pönttöjen ympärillä alkoi sen päiväinen kuhina, että eiköhän siellä kohta ole jo munat tuloillaan. Muurahaispesässä taasen oli käynyt nälkäinen palokärki evästämässä kohmeisia muurahaisia. Ei tainnut olla ainakaan pikaruokaa! (Puujalkavitsi, nyt voit nauraa).
Pieni huskyneiti tuli myös iloksemme iltapäivästä ja siinä sitä sitten paistateltiin päivää kolmistaan.
Lenssu tuntuu hellittävän, kiitos arska!
Rakkaudella,
KIKU
Se Pitkäkoski-Haltiala reitti on tosi kiva! Tulee käytyä siellä aika usein kun se on tossa ihan vieressä :)
VastaaPoistaMä ihastuin siihen reittiin heti ekasta kerrasta, se jotenkin kolahti muhun aivan täysillä! :) Oon saanu äidinkin jo innostumaan, se meinaa kaiketi pääsiäisen aikoihin käydä koittamassa tota reittiä ja ihastelemassa varmaan samalla pieniä karitsoja :}
Poista