tiistai 31. maaliskuuta 2015

Pääsiäisenä lammasta

...nimittäin kakun muodossa!
Tässä on loistava tilaisuus lyödä lähipiiri ällikällä ja tarjota pääsiäisen kunniaksi lammasta "hieman" eri tavalla ;)


Olen nähnyt monen muun tekevän Late Lammas -kakkuja, mutta tähän asti en ole itse tohtinut kokeilla, sillä sokerimassalla/marsipaanilla työskentely ei ole minua varten. Hermot ei kestä turhan pientä näpertelyä..

Viimein törmäsin pelastukseeni ja ratkaisu oli edessäni; tee naama ja sorkat tummasta suklaasta!
Latella on kakkuuni verraten suuremmat mulkosilmät, joten tämä ei ilmennä täysillä Late Lammasta, mutta sanotaanko että pirun hyvin vedetty silti ensimmäiseksi yritykseksi!

Oli muuten älyttömän helppo lopulta tehdä, suosittelen kokeilemaan, jos hahmo yhtään miellyttää-


Pohjan tein gluteenittomasta kääretorttupohjasta, välissä on mustikkarahka ja banaania, päällä kermavaahtoa ja pieniä vaahtokarkkeja, joita löysin Citymarketista ("Amerikan herkut" -hyllyltä).
Päätä ja sorkkia varten sulatin tummaa suklaata ja pursotin siitä ensin ääriviivat vapaalla kädellä ja sen jälkeen täytin suklaalla ääriviivoja myöten.
Silmiä varten asettelin vaahtokarkit naamalle, kun suklaa oli vielä sulaa, joten ne jähmettyivät kiinni.

Kakku meni koemaistettavaksi työkavereilleni ja he olivat täysin myytyjä.
Toimii siis myös todistetusti aikuisellekin väelle!



Rakkaudella,
KIKU

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Virpojien palkkapussit

Idea tuli vastaani Martha Stewartin kirjasta "Käsin tehdyt juhlakoristeet" ja aikaa tällaiseen askarteluun löytyi juuri sopivasti tänä viikonloppuna.




Leimasin ja värit ostettu aikoinaan Tiimarista, sellofaanipussit ja satiininauhat Sinellistä.
Paperia oli valmiina kotona.


Pieniä trulleja (sekä yksi hämähäkkimies) kävi oven takana tänään ja iloisina ottivat palkkansa vastaan. Itsekin olen todella tyytyväinen miten kivat pusseista tuli.
Rima tosin on asetettu ensi vuodeksi jo melko korkealle...
Pohjanmaalla virvotaan vasta lankalauantaina, joten siellä asuvat ehtivät halutessaan ottaa tästä vinkkiä vielä tällekin vuodelle!

Ihanaa alkavaa pääsiäisviikkoa kaikille!
Olkaa läheistenne kanssa, syökää hyvää ruokaa, nauttikaa elämästä ja keväästä! 


Rakkaudella,
KIKU

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Bambuhöyrytin testissä

Australian Masterchef on yksi niitä harvoja ruoanlaittoon liittyviä sarjoja, jota on todella mielenkiintoista seurata.
Kisailijoilla on hyvä fiilis, tuomarit ovat erittäin televisioon sopivia persoonia ja annokset ovat aina kiehtovia!
Ohjelmassa on monia ruoka-aineita ja ruoan valmistustapoja, joita on vaan ollut pakko kokeilla, viimeisimpänä bambuhöyrytin ja etenkin dumplings!

Ystäväni sai eräältä matkalta tuliaisina bambuhöyryttimen ja siitäkös se ajatus sitten lähti!
Päätimme kokeilla inkiväärillä ja chilillä maustettua kanaa sekä tofu-kasvisnyyttejä.








Kana oli mehukasta ja maukasta, mutta nyytit - wau!
Pelkätään jo täyte oli todella herkullista!
Niitä on pakko kokeilla uudestaan!


TOFU-KASVISNYYTIT (dumplings)

3 dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
n. 1 dl kylmää vettä

1 porkkana
2 dl babypinaattia
1 dl sieniä (kantarelli)
1 tl inkivääriä silputtuna
½ dl kevätsipulia pilkottuna
½ pkt pehmeää tofua
ripaus suolaa
ripaus sokeria
ripaus valkopippuria
½ rl soijakastiketta
1 rkl rypsiöljyä


Tee ensin taikina; sekoita jauhot ja suola keskenään, lisää vesi vähitellen. Vaivaa taikinaa, kunnes se on kimmoisaa, eikä tartu enää sormiin.
Jätä taikina lepäämään siksi aikaa kunnes valmistat täytteen.
Pilko pieneksi porkkana, pinaatti, sienet, inkivääri ja kevätsipuli. Sekoita joukkoon pehmeä tofu.
Sekoita pienessä kulhossa keskenään suola, sokeri, valkopippuri, soijakastike ja rypsiöljy, anna sokerin sulaa ja sekoita kastike täytteen joukkoon.

Me kaulitsimme koko taikinan ja leikkasimme siitä paloja, mutta helpommalla pääset, kun teet näin:
muotoile taikinasta tanko, leikkaa siitä sopivan kokoisia pätkiä, pyörittelen palloksi ja kaulitse ohueksi. Aseta täytettä taikinalle, sivele reunat vedellä ja pyörittele nyytit kiinni.

Höyrytä noin 8 minuuttia ja nauti!


Seuraavasta höyrytyskerrasta on jo ollut puhetta, silloin kokeilemme tehdä kalaa ja kasviksia.


Rakkaudella,
KIKU

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Keittiön avajaiset

Paken keittiössä kävi alkuvuodesta pieni vesivahinko ja keittiö vaati remonttia.
Remontti oli tuskin alkanut, kun sain jo idean keittiön avajaisista!
Aina on hyvä syy kokoontua yhteen ja juhlia!

Keittiö jäi kuvaamatta, kun keskityin sen koekäyttöön, mutta todella kivannäköinen tila oli saatu aikaan! Miehekkyyttä toi välitilassa käytetty rosterilevy.

Ruoka oli pääosassa, eikä turhaan, sen verran hyvää oli kaikki!





Pöytään oli siis katettu paistettuja jättikatkarapuja, rucola-mozzarella-päärynä-ilmakuivattukinkku -salaatti, punajuuri-vuohenjuusto-pinjansiemen -salaatti, tsatsiki, manchego-paahdettu paprikatikut, marinoitua artisokkaa, maalaisleipää, tuorejuustoa.

Jättikatkaravut olivat kokeilussa ensimmäistä kertaa ja ne olisi saanut maustaa rohkeammin, mutta muuten tykkäsin kyllä!
Kesällä täytyy ehdottomasti kokeilla vartaisiin jättikatkarapuja!
Paistetut katkaravut valmistuivat kuitenkin seuraavalla reseptillä:

PAISTETUT JÄTTIKATKARAVUT

400g kypsiä jättikatkaravun pyrstöjä (pakaste)
2 valkosipulinkynttä
Chiliä oman maun mukaan
ripaus suolaa
1 sitruunan mehu
1 sitruunan raastettu kuori
Persiljaa

Sulata jättikatkaravun pyrstöt kylmässä vedessä noin 30 min. Kuivaa talouspaperilla.
Silppua valkosipulinkynnet pieniksi ja kuullota oliiviöljyssä, kunnes alkavat saada hieman väriä.
Lisää chili ja katkaravut, paista nopeasti kuumalla pannulla, noin 3 minuuttia.
Ota pannu pois levyltä, lisää suola, sitruunan mehu, sitruunan kuoriraaste ja silputtu persilja.
Tarjoile lämpimänä.


Rakkaudella,
KIKU

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Vaniljauutetta

Suomessa vaniljan käyttö ei ole kovin runsasta.
Ja puhun siis nimenomaan aidosta vaniljasta, en vanilliinista.
Kun ostatte kaupasta leivontaa varten vaniljasokeria, ostatteko nimenomaan vaniljasokeria, jossa on mukana "ne mustat pilkut" (vaniljansiemenet) vai ostatteko vitivalkoista vanilliinisokeria?
Niillä on todella suuri ero.

Vaniljaakin on eri lajikkeita, mutta ei lähdetä siihen.
Siirrytään seuraavaan aiheeseen; miten saat herkullista vaniljan makua leipomuksiisi, juomiisi ja ruokiisi?

Voit käyttää vaniljatankoja, ne on ehtaa tavaraa, mutta itse ainakaan en aina raaskisi ostaa vaniljatankoja niiden hinnan takia.
Mutta eipä hätiä, minullapa on keino saada vaniljatangot riittämään pidempään!
Tarvitset vain kirkasta viinaa, sokeria ja vaniljatankoja!

VANILJAUUTE

2 dl viinaa (suosittelen vaaleaa rommia)
6 vaniljatankoa (luomu)
½ dl ruokokidesokeria


Halkaise vaniljatangot pituussuunnassa ja tarvittaessa myös pystysuunnassa, jotta saat mahtumaan ne purkkiin/pulloon.
Laita vaniljatangot lasiseen, kannelliseen pulloon tai purkkiin, lisää joukkoon sokeri ja rommi.
Sulje pullo/purkki ja säilytä kuivassa sekä viileässä. Heiluttele välillä, sokeri sulaa hitaasti, mutta varmasti.
Uute olisi valmista 2-3 kk kuluttua.
Mistäkö tiedän tarkemmin milloin uute on valmista? Tunnet sen mausta!
Silloin kun viina ei enää maistu läpi, vaan uute on ihanan vaniljaista, on se valmista käytettäväksi.



Mihinkö sitä voisi käyttää?
Mihin vain! Käytä sitä vaniljasokerin tavoin! Pikkuleipä- ja kakkutaikinoihin, pirtelöön, maustamaan marjoja ja hedelmiä, kermavaahtoon, vaniljakastikkeeseen jnejne.

Kesällä blogi tulee tarjoamaan vaniljaviikon, jossa kokeilemme erilaisia ihania vaniljaisia ohjeita, joihin voit vaniljauutetta käyttää.
Nyt siis kun laitat uutteen valmistumaan, ehdit hyvin mukaan herkuttelemaan ja nauttimaan kotitekoisen vaniljauutteen monipuolisuudesta!

Menninkäiselle terveisiä; jäi mainitsematta tuosta purkin kääntelemisestä, heiluttele uutetta välillä, niin maustuu paremmin! ;)

p.s. todella ihania patenttikorkillisia 1 dl pulloja löytyi Keravan Muovi ja Lelu Oy:n verkkokaupasta!
Loistava lahjaidea!


Rakkaudella,
KIKU