keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Edustusmartta

Meidän paikallinen metsästysseura vietti tosiaankin viikonloppuna yhdistyksen 50-vuotisjuhlia, ja koska äitini oli Marttojen puheenjohtajaristeilyllä samaisena päivänä, oli äiskä pyytänyt mua menemään paikalle edustamaan.
Lupasin hoitaa esiintymispuolen, koska se lukeutuu mun vahvuuksiin.


Päälleni valitsin tämän asun


Jalkaan vihertävät korkkarit ja tukka jotakuinkin samanlaiselle nutturalle, kuin aikoinaan meidän juniorin wanhojen tansseihin, eli näin:



Kevyt meikki, ei mitään ihmeellistä, otsatukka suoraksi.
Juhliin lähtiessäni tuli jo itelle ihan sellainen fiilis, että hitto, mähän näytän aika vetävältä kissalta!
Yllätyin kuitenkin suuresti, kun yläaste- ja lukioaikainen rehtorini (naispuoleinen) tuli juhlissa tervehtimään ja sanoi heti kärkeen: "Wau, sähän oot aivan uskomattoman upea ilmestys nykyään!". NOT BAD!
.. Tosin äippä sano tän kuullessaan että: "Miltä sä sen mielestä sit oikein näytit lukiossa!?"
Meikä otti ton silti pelkästään positiivisena asiana ;)

Olin puhujan roolissa viedessämme marttayhdistyksemme tervehdystä metsästysseuralle ja ojentaessamme lahjan, joka oli puinen veitsitukki sekä seitsemän Fiskarsin veistä.
Mainitsin, että oma yhdistyksemme on perustettu jo vuonna 1935, eli olemme ikään kuin "isosiskoyhdistys" ukoille, siitäpä vasta hyvät naurut saatiin juhlaväen kesken! Totesin myös että ovatpa taas kylän naiset olleet kekseliäämpiä ja kerenneet aikoinaan ryhmittymään ennen miehiä.
Tämän jälkeen seurasi onnitteluvärssy, jonka olin googlettanut, mutta jonka lausuin niin luontevasti, että mua tultiin jälkeenpäin kehumaan, kun olin keksinyt niin hienon värssyn! Kaikkea kunniaa ei sentään pystynyt ottamaan, vaan piti myöntää, ettei ollut ihan omasta päästä sentään.

Ukot vielä illalla vitsailivat että oli heidänkin mielestään niin upea värssy, että tästä lähin lukevat sen joka kerta kokoontuessaan. Joopajoo..

Tanssimaankin pääsin, kun poika, jonka lapsenvahtina olen aikoinani ollut, kävi pyytämässä valssiin. Yllättävän hyvin poika osas viedä ja onhan se kasvanut jo melko miehekkääksi.
Tässä kohtaa taas päädyin miettimään että tsiisus, miten vanha sitä oikeesti itse jo on..

Tällä hetkellä mulla on projektina meidän marttatoiminnan kartoittaminen ja kasvojen kohotus, jotta muutkin nuoret ymmärtäisivät, että marttailu on kyllä tosi kivaa puuhaa! Etenkin jos löytää hyvän yhdistyksen!

Arvostaisin suuresti, jos mahdollisimman monet teistäkin lukijoistani vastaisivat mielikuvakyselyyn Martoista:

https://docs.google.com/forms/d/1FF36fDOGAN0PrXUgXMJufu67sXU71Hsq4gMaMjLNYzU/viewform

Kysely on anonyymi ja sen voivat täyttää myös jo marttailussa mukana olevat henkilöt!
Tämä on siis eri kysely, kuin se minkä olen muutamille linkannut facebookissa!!!!

Kiitos jo etukäteen, olette suuri apu!

Marttailemisiin! ;)


Rakkaudella,
KIKU

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Leipomistrendit

Erilaisia trendejä yritetään ennustaa koko ajan, oli kyse sitten muodista, teknologiasta, rahan käytöstä tai leipomisesta.
Suomen trendejä leipomisen suhteen on sinällään melko helppo ennustaa, sillä seuraamme hyvin pitkälti etenkin Yhdysvalloista tulevia trendejä, viiveellä tietenkin.
En varsinaisesti etsi uusia trendejä, mutta monesti huomaan törmääväni uusiin trendeihin, ennen kuin ne ovat lyöneet meillä läpi tai välttämättä edes rantautuneet vielä kotimaahamme.
Whoopiet ovat tästä yksi hyvä esimerkki. Samoin huomasin jo noin vuosi sitten innostuneeni värillisistä kakkupohjista, jotka vasta ovat tulossa Suomeen.
Jenkeissä on jo vuosikaudet tehty esim. Red Velvet Cakea, joka on punaista kakkua.
Kuorrutus monesti on pelkistetty valkoinen kreemi, mutta kakkupohja tosiaan on punainen.
Touhukkaimmat ovat Atlantin takana kehitelleet myös ”sateenkaarikakun”, joka näyttää kyllä todella hauskalta, mutta en tiedä tekisikö mieli syödä sitä..
Koska amerikkalaiset ovat myös hulluina babyshowereihin eli vauvakutsuihin, on värillisiä kakkuja kehitelty myös tähän tarkoitukseen! Vanhemmat ultraäänessä käydessään pyytävät lääkäriä olemaan kertomatta heille vauvan sukupuolta, vaan kirjoittamaan sen lapulle. Vanhemmat marssivat sitten leipomoon, ojentavat lapun tiskillä myyjälle ja tilaavat kakun. Leipomossa kakku valmistetaan vauvan sukupuolen mukaan; sisältä joko sininen tai punainen kakku.
Vauvakutsuilla yllätys paljastuu sitten yhtä aikaa kaikille, kun kakkua leikataan. Myös siis tuleville vanhemmille itselleenkin! Ihan hauska idea, mutta todella jenkkimäistä!

Väitän että kaikkien näiden ”hullutusten” jälkeen Suomessa aletaan palaamaan yksinkertaisiin perusasioihin, joista onkin ollut jo viitteitä näkyvissä.
Kahvikakkuja, maustekakkuja, erilaisia pikkuleipiä, kuten kaneliässät, lusikkaleivät jne. tulevat tekemään vahvan paluun kahvipöytiin, mutta eivät ehkä täysin sellaisinaan, vaan jollain uudella ”twistillä”.
Minun pääsiäiseeni tulee ainakin tänä vuonna kuulumaan lemon curd –täytteiset lusikkaleivät, NAM!
Käyn myös sisäistä taistoa, että yritänkö jälleen kerran tehdä macaronseja, vai en… Neljä vuotta olen yrittänyt laihoin tuloksin! Ehkä joidenkin leipomusten ei vaan kuulu onnistua..

Rakkaudella,
KIKU

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Martta

Olen törmännyt jos jonkinlaisiin mielipiteisiin ja ajatuksiin siitä, mitä ’marttailu’ sisältää. Harva myös oikeastaan tietää keitä Martat ovat ja mitä he tekevät.
Koko lapsuuteni olen saanut seurata sivusta Martta-toimintaa ja täytyy sanoa että homma on kehittynyt ja muuttunut todella paljon jo muutamassa vuosikymmenessä!
Aiemmin se olikin pitkälti sitä, että naiset kerääntyivät kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Nykyään ainakin omassa yhdistyksessämme pyrimme kokeilemaan erilaisia harrasteita, tekemään kulttuurimatkoja ja mikä hienointa, vanhemmat sukupolvet jakavat perinnetietouttaan eteenpäin meille nuoremmille! Olen saanut kullanarvoisia vinkkejä niin hiivaleivän leipomiseen kuin kutomiseenkin.
Me nuoremmat taas jaamme nykytietouttamme vanhemmille jäsenille. Kaikki voittavat!
Jossain välissä marttailusta on tullut trendikkästä ja kun pinnalla on muutenkin ajatus ”paluusta juurille”, ratsastavat Martat aallonharjalla! Luin aiemmin viikolla uutisen Naantalissa toimivasta yhteispellosta, jossa yhteisön jäsenet maksavat ”satomaksun” viljelijälle ja saavat tätä vastaan vaihtelevia tuoreita vihanneksia ja kasviksia suoraan kotiinsa 11 viikon ajan. Lähiruokaa ja kausiruokaa!
Juuri tällaiseen marttailu kannustaa! ..Tosin marttahan toteuttaisi yhteispellon niin että työtkin suoritetaan itse, esimerkiksi vuokrapellolla ;)
Kuukausi takaperin sattui silmään myös sunnuntaihesarin kolumni  ”Martta-seksi on järkevää ja hyödyllistä”, joka oli aivan loistava! Suosittelen lukemaan! Tulostin kolumnin myös jääkaappini oveen!
Minä olen Martta ja ylpeä siitä.

Rakkaudella,
KIKU

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Sohvilla surfaten

Jo pidemmän aikaa mua on kiehtonut jollain tasolla ajatus couch surfingista eli ”sohvasurffailusta”.
Couch surfingin ideana on, että voit ilmoittaa oman sohvasi yöpymispaikaksi matkailijoille tai vastaavasti voit ilmoittaa itsesi olevaksi vailla yöpymispaikkaa, eli sohvaa.
Kaikkia perustuu vapaaehtoisuuteen ja on ilmaista.
Näitä tukemaan on luotu nettisivusto, jonne voit rekisteröityä, kertoa jotain itsestäsi, olet sitten aikeissa matkustaa tai halukas majoittamaan vieraita.
Syy miksi nostan tämän aiheen nyt esille, on eräs espanjalainen nettituttavani, joka olisi halukas matkustamaan Suomeen. En ole vielä tarjonnut omaa sohvaani yösijaksi, mutta harkitsen tällä hetkellä vakavasti. Fernando on suunnitellut matkustavansa Suomeen helatorstaina ja viipyvänsä pidennetyn viikonlopun. Sattumalta olen itse suunnitellut olevani koko kyseisen viikon lomalla, joten ajankohtakin natsaisi.
Sitä paitsi, voisin tehdä sitten sohvasurffausvastavierailun, joko Sveitsiin, jossa Fer tällä hetkellä asuu ja työskentelee, tai sitten kotimaahansa Espanjaan! Kumpikaan ei ollenkaan huono vaihtoehto! ;)

Rakkaudella,
KIKU

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Edustusvaimo

Lukioikäisinä kävimme katselemassa paikallisen lätkäjunnujengin kotipelejä, sillä yksi tyttö kaveriporukastamme seurusteli erään silloisen laitahyökkääjän kanssa.
Matseja kävi myös seuraamassa toinen saman ikäinen tyttöporukka, jota kundit kutsuivat nimellä "sotanorsut", me taas olimme "Edustusvaimot ja Salarakkaat".
Noista ajoista on jäänyt hyviä ja hauskoja muistoja, kuten t-paidat, joihin olimme painaneet tekstin "edustusvaimo vai salarakas <3".

Edustaminenhan mulla sujuu vallan mainiosti ja eteen tulikin kutsu, jossa pääsen taas näyttämään parhaimmat puoleni.
Kyseessä on erään paikallisen,(hyvin miehisen) yhdistyksen 50-vuotisjuhlat, joihin lähden edustamaan Marttayhdistystämme äitini puolesta.
Kymmenen vuotta takaperin samaisen yhdistyksen kekkereissä taisi aika mennä enemmälti nuorten miesten seurassa, joten nyt voisi osoittaa olevansa fiksu ja viehättävä, aikuinen nuori nainen.
Kutsussa ollut ohjelma oli juhlava erillisine tervehdyksineen sekä huomionosoituksineen ja nyt mulla onkin ongelmana että mitä mä laitan päälle?????

Tunnetustihan mä tykkään säväyttää, mutta tässä tilanteessa en kyllä halua että tanssikortti tulee täyteen heti kärkeen, kun kutsuvieraat ovat kaikki oman kylän porukkaa, eli todellakin nähty.

Tällaisia vaihtoehtoja räpelsin kasaan ensihätään, mitä mieltä ootte?








Rakkaudella,
KIKU

Viime viikonloppu

Viikonloppuhan alkoi ihanasti naisten päivällä;




...Ja jatkui lauantaina, jolloin piti olla naisten päivä part 2; ULOS SYÖMÄÄN LEIDIEN KESKEN!
Kaikki ei taas mennyt niinkuin Strömsössä, mutta tältä päivä näytti aluksi;









Ikävä käänne sattui, kun poltin noita ankankoipia laitellessani oikean käden kämmeneni.. Kipeää teki ja kuumottava tunne jatkui koko päivän. Hieroin aloe veraa, pitelin jääpaloja, nappasin särkylääkettä..
Junnu onneksi tuli lusimaan isosiskon seuraksi ja ilta meni irtokarkkien, Kulman Poikien ja Skyfallin seurassa.
Yötä varten lisää särkylääkettä, aloe veraa, side, viileä ja kostea keittiöpyyhe käden ympärille ja pari jääpalaa väliin. Yöllä ei tarvinnut herätä kertaakaan, meni sen verran rauhallisesti.
Sunnuntaina käsi oli vielä hieman arka, mutta lähdin lepuuttamaan sitä landelle.
Pääsin seuraamaan myös hiihtokisoja ja voittohan sieltä eräälle pienelle kullanmurulle tuli!


Tänään käsi on jo kulkenut mukana lähes normaalisti, töissäkään ei tullut eteen niin kiperiä tilanteita, ettenkö olisi pystynyt toimimaan.
Vesikelloahan ei ilmaantunut, mutta jonkunlainen rakkula tuohon varmasti vielä ilmaantuu, kun iho alkaa paranemaan enemmälti.


Tekevälle sattuu...



Rakkaudella,
KIKU

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kotoilulauantai















Kaappeja ja laatikoita siivotessa törmäsin jälleen erääseen arkistojen helmeen: synttärikortti äiskältä v. 2011
Kyllä äiti tietää!





Rakkaudella,
KIKU

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Hölläilyperjantai

Perjantai sujuu oikein mukavasti tällaisissa merkeissä!







Pari vähän vanhempaa kuvaa arkistoista;
Junnun synttärikakku kahden viikon takaa sekä pari fiiliskuvaa viime perjantaisesta tyttöjen illasta






Rakkaudella,
KIKU