torstai 30. lokakuuta 2014

Suklaa-appelsiinikuppikakut

Fazerina -keksejä teki hulluna mieli tässä männäpäivänä, joten piti lähteä kikkailemaan/kokkailemaan.



SUKLAA-APPELSIINIKUPPIKAKUT

2 levyä fazerina suklaata (200g)
100g voita
2 dl sokeria
ripaus suolaa
3 munaa
1 appelsiinin kuori raastettuna
1,5 dl jauhoja


Sulata suklaa ja voi kattilassa, siirrä sivuun jäähtymään.
Sekoita suklaa-voiseoksen joukkoon sokeri, suola sekä munat yksitellen ja todella huolellisesti sekoittaen! Lisää appelsiinin raastettu kuori ja lopuksi vielä jauhot. Sekoita taikina vielä kunnolla, jotta se on varmasti tasaista.
Aseta muffinivuoat pellille, tai jos et omista peltiä, niin laita kaksi vuokaa päällekkäin (näin muoto säilyy paremmin, eivätkä muffinit levähdä).
Jaa taikina tasaisesti kahteentoista muffinivuokaan ja paista 175 asteessa 20 min.

Kuorrutusta varten vatkaa 150g huoneenlämpöistä voita, 3 dl tomusokeria, 3 rkl appelsiinimehua ja reilu teelusikallinen appelsiinin kuoriraastetta.
Hyvän voikreemin salaisuus on tarpeeksi pehmeäksi vatkattu voi!


Rakkaudella,
KIKU

tiistai 28. lokakuuta 2014

Pastakausi jatkuu; nopeaa tonnikalaa

Pasta on maistunut viime aikoina paremmin kuin hyvin ja hieman kauhulla jo odotan, että se alkaa näkyä pian myös vartalossa.
No mutta, toiset syö elääkseen ja toiset elää syödäkseen!


Tästä jos et selviä kaikenkaikkiaan vartissa, niin suosittelen miettimään vakavasti keittiön käytön lopettamista.
Satsista riittää kahdelle!

PIKAINEN TONNIKALAPASTA

Lempipastaasi
1 prk tonnikalaa
Hyvää oliiviöljyä
Chiliä (tuoreena tai kokonaisena kuivattu)
Valkosipulia
Inkivääriä
Sitruuna
Persiljaa
Pinjansiemeniä
Suolaa
Pippuria

Keitä pasta väljäss, hyvin suolatussa vedessä.
Sillä välin paahda ensin pinjansiemenet kuumalla pannulla ja laita sivuun jäähtymään.
Pilko chili ja valkosipuli pieneksi silpuksi, raasta inkivääriä ja sitruunankuorta.
Sekoita chili, valkosipuli, inkivääri ja sitruunankuori oliiviöljyyn, mausta suolalla, pippurilla ja aavistuksella sitruunamehua.
Laita oliiviöljyä reilusti, noin desin verran, sillä pasta imee öljyä itseensä.
Sekoita valmiin pastan joukkoon tonnikala sekä tekemäsi öljykastike, ripottele joukkoon pinjansiemenet sekä silputtu persilja.
Lisää tarvittaessa öljyä.

Vinkkivitonen; käytä esim. chilillä maustettua oliiviöljyä, niin saat hieman lisää potkua!

Erilaiset simppelit öljykastikkeet pastalle ovat vieneet mut mukanaan, oikeastaan siitä asti kun tein ensimmäisen kerran avokadopastaa.
A moment on the lips, lifetime on the hips.. Tiedän kyllä.




Rakkaudella,
KIKU

lauantai 18. lokakuuta 2014

Nostalgiset ikkunavärit

Meillä oli aikoinaan, siis 10-15 vuotta sitten, kotona buumi ikkunaväreistä.
Yhtään en muista mistä se alkoi tai kuka sen aloitti, mutta meiltä löytyi lähes kaikki sateenkaaren värit ja niistä myös tehtiin kaikenlaista! Koko perhe siis puuhaili niiden kanssa.
Mullakin oli ikkunassa sydämiä, pieni Nasu, aurinko, kukkia jnejne.

Sitten se innostus lopahti, tilalle tuli jotain muuta.
Joitakin värejä jäi kaappien kätköihin säilöön.

Olin jo jonkin aikaa tässä pohdiskellut mihin voisin käyttää korkkipannunalusista yli jääneet valokuvakehysten lasit ja kun näin yhden ikkunaväripurkeista, iski kuin salama kirkkaalta taivaalta idea mieleeni.
Teen tietysti lasitaidetta!

En vielä tiedä lopullisesti millaiseen käyttöön tällainen tulee, teenkö sille telineen ja poltan tuikkua kuvan takana, jolloin valo heijastuu läpi, vai saisinko yläosaan kaksi pientä reikää, joista pujottaa koukut ja täten roikottaa lasia ikkunan edessä, jolloin siinäkin valo heijastuisi läpi.

Joka tapauksessa, ensimmäinen versioni näyttää itseoikeutetusti tältä:


Toiseksi aiheeksi ajattelin valita klassisen punaisen ruusun, eräs kuva-aihe voisi myös olla meri ja pieni purjevene.



Rakkaudella,
KIKU

torstai 16. lokakuuta 2014

Pienet piiraset kasvistäytteellä

Noniin, nyt on kokeiltu piiraset myös kasvistäytteellä!



Fetaa, pinaattia, parsaa, pinjansiemeniä, pippuria, suolaa, oliiviöljyä, sitruunamehua ja valmista ruispiirakkataikinaa.

225 asteessa noin 15 min.




Yhdestä pakastepiirakkataikinasta tuli kymmenen pientä piirakkaa.
Täytteeseen meni 100 g pakastepinaattia, 100 g fetaa, yksi parsa ja noin kourallinen pinjansiemeniä.

Helppoa, hyvää ja nopeaakin!
Taikinan sulattaminen kestää tunnin ja parsan keittäminen aikansa, mutta muuten piirakoiden teko vie ehkä vartin ja paisto vartin, joten noin puolessa tunnissa selviää hommasta!

Taidan alkaa tästä lähin pitämään aina pakastimessa piirakkataikinaa, tiedä mitä kaikkea saa siitä vielä aikaan, kun oikein innostuu!

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Mun päivä

Aloitin eilen päivän sanoilla "tää on mun päivä!", ja sitä se totta vie oli.






Birthday Brunch - Bruschetta Buffet oli maukas menestys ja kun synttäreitä juhlii heti aamupäivästä, jää koko loppupäivä aikaa sille mitä näin vanhemmiten kaipaa eniten viikonloppuisin; lepoa
Ilta kruunattiin vielä Clintillä ja valinnakseni koitui elokuva "Any which way you can".



Näillä eväillä on hyvä jatkaa vanhenemista ja odotella niitä neljän vuoden päästä koittavia kolmekymppisiä (hui)!



Rakkaudella,
KIKU

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Yllätysjuhlien mustaherukka-suklaakakku

Viikonloppu oli erittäin jännittävä.
Lauantai-illaksi olin järjestellyt yllätyssyntymäpäiväjuhlia mamalle ja onnistuin salailussa kyllä aivan viimeisen päälle! Sain onnekseni lainata naapurin keittiötä, jossa suoritin salaisen kokkailun ja valmistelun.
Juhlailta kun koitti ja ensimmäiset vieraat kurvasivat pihaan, oli mutsi aivan ällikällä lyöty.
Kaikki meni siis aivan suunnitellusti, eikä sankaritar ollut osannut arvata mitään!



Söimme ensin vihreää salaattia fetalla ja oliiveilla, riisi-savusiikasalaattia, jossa myös herneitä, paprikaa, omenaa ja maustekurkkua. Kylkeen sitruunainen kermaviilikastike
Lisäksi tein erään piiraskokeilun; pakastepiirakkapohjan kaulitsin ohueksi, otin muotilla suurehkoja ympröitä, lappasin sisään tomaattista jauheliha-sienitäytettä ja taittelin puolikuun muotoisia piiraita. Haarukalla painellen reunat kiinni ja pari reikää vielä päälle, jotta ei turhaan ala pullistella uunissa.
175 asteessa noin 25 min.
Pelkäsin tuotosteni olevan kuivia, mutta ilokseni sain todetakin niiden olevan erittäin maukkaita!
Ensi kerralla kokeilen täytteeksi fetaa ja pinaattia!

Illan päätähti oli kuitenkin eittämättä THE KAKKU.





MUSTAHERUKKA-SUKLAAKAKKU

Valmis kakkupohja tai tee itse kääretorttupohja

200g mustaherukoita
2 dl kuohukermaa
200g maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
1 vaniljatanko tai vaniljasokeria
Sokeria maun mukaan
2 liivatelehteä

1 levy taloussuklaata
2 dl kuohukermaa
200g rahkaa
Sokeria maun mukaan
2 liivatelehteä


Leikkaa irtopohjavuoan pohjan kokoinen pala kakkupohjaa ja aseta se vuoan pohjalle. Vuoraa vuoan reunat leivinpaperilla.
Laita liivatelehdet (kaikki 4) kylmään veteen likoamaan kymmeneksi minuutiksi.
Laita suklaa vesihauteeseen sulamaan.
Soseuta mustaherukat ja sekoita joukkoon tuorejuusto sekä vaniljatangosta siemenet. Lisää sokeria maun mukaan.
Vatkaa kerma (voit vatkata koko 4 dl kerralla!) ja mausta sokerilla.
Sekoita puolet kermavaahdosta mustaherukkaseoksen joukkoon ja sekoita toiseen puolikkaaseen rahka. Ota sulanut suklaa vesihauteesta, jäähdytä ja kaada kerma-rahkan joukkoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Lisää tarvittaessa sokeria.
Purista pehmenneistä liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota kuumaan veteen. Helpoimmalla pääset, kun kiehautat vettä vedenkeittimellä ja liuotat liivatelehdet mukissa.
Kaada puolet jäähtyneestä liivatteesta mustaherukkamassan joukkoon ja puolet suklaamassan joukkoon.
Kaada mustaherukkamassa irtopohjavuokaan ja heiluttele hieman vuokaa, jotta pinta tasaantuu. Malta hetki, jotta mustaherukkamassa alkaa hyytymään. Kaada sitten varovasti suklaamassa pinnalle.
Anna kakun hyytyä jääkaapissa yön yli.

Irrota hyytynyt kakku vuoasta ja koristele!
Minä siivilöin kakun päälle ensin kaakaojauhetta ja sen jälkeen ihanat tuoreet marjat tuomaan väriä ja raikkautta.


Tämän kakun voit tehdä helposti lastenkin kanssa, sillä et tarvitse uunia ja kakun teko on pääosin vain ainesten sekottamista toisiinsa.
Sitä paitsi liivatelehtien pehmeneminen kylmässä vedessä ja liukeneminen kuumaan veteen on lähes taikuutta! Minunkin pikkuapulaiseni ei voinut muuta kuin ihmetellä!
Samainen pikkuapulainen söi kolme palaa kakkua, joten maistuikin kaikenlisäksi! ;)




Rakkaudella,
KIKU

perjantai 3. lokakuuta 2014

Pastaperjantai

Kroatian matkalla tuli eräällä lounaalla syötyä todella maukasta pastaa ja tottahan kotona piti kokeilla tehdä sitä myös itse!


KERMAISTA JUUSTOPASTAA MURUILLA

Pastaa (spagetti, tagliatelle, you name it!)
1 pkt pekonia
Kourallinen saksanpähkinöitä tai manteleita
Pinaattia, mangoldia, rucolaa
Reilu nokare voita
1 rkl jauhoja
½ dl maitoa
2 dl kermaa
100g juustoa (esim. pecorino)
Pippuria, suolaa


Keitä pasta puoli kypsäksi, al dente.
Paista pekoni rapeaksi ja valuta ylimääräinen rasva pois talouspaperin päällä.
Paahda myös pähkinöitä kuivalla pannulla, jäähdytä ja rouhi pieneksi muruksi.
Sulata voi kasarissa ja ruskista jauhot. Lisää maito ja kerma sekä juusto.
Anna juuston sulaa kastikkeeseen ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa.
Sekoita pasta kastikkeeseen.

Annostele lautaselle pastaa ja kastiketta, murusta päälle pekonia, lisää pähkinämuru ja silppua kruunuksi vielä pinaattia/mangoldia/rucolaa ja koko komeuden päälle myllystä vielä pari kierrosta pippuria.




Tästä satsista riittää ehkä kahdelle, tai jos on tosi kova pastanälkä, niin ehkä vain yhdelle ;)



Rakkaudella,
KIKU

torstai 2. lokakuuta 2014

Adrianmeren välkehtivä jalokivi

Kroatia jätti jälkensä meihin kaikkiin ja ennen kaikkea hyvällä tavalla.
Matka oli ihanan aurinkoinen ja rentouttava, täynnä ihania aisteja hiveleviä kokemuksia.

Bracin saari, joka sijaitsee Splitin edustalla, vain 50 min lauttamatkan päässä, oli pääkohteemme.
Majoituimme huvilassa Supetarissa ja teimme erinäisiä päiväretkiä loman aikana.
Brac on muuten erityisen tunnettu valkoisesta kalkkikivestä, jota on saarelta toimitettu jopa Valkoiseen Taloon!
..ja naapurisaari Hvar on varsinainen laventeliparatiisi!

Supetarin paras ravintola oli satamassa sijaitseva Palute, parhaat drinkit sai Hotelli Osamin kattoterassilta (upeiden näköalojen kera!) ja Bolin kyljessä sijaitseva Zlatni Ratin ranta oli kyllä hieno näky. Merivesi oli vielä syyskuun lopullakin +22, joten meressä kelpasi polskutella.

Splitin vanha kaupunki oli viehättä ja käymisen arvoinen, mutta kyllä Trogirin vanha kaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde, pesi mun mielestä Splitin vanhat nurkat aivan sata-nolla!
Trogirissa näkyi myös aivan uskomattomia yksityisjahteja. Siis sellasia, että silmät tippuu päästä ja suu loksahtaa auki,

Hintataso ei ollut niin edullinen, kuin olin kuvitellut, mutta eipä monessakaan maassa onneksi ole kalliimpaa kuin Suomessa.
Yllätyin myös siitä, miten eurooppalaisia kroatialaiset olivat.
Odotin enemmän vanhaa itä-blokin henkeä ja mentaliteettia, mutta luojan kiitos ei!
Rohkenisin jopa väittää, että muutamien vuosien päästä, kun maa pääsee vielä enemmän jaloilleen, tulee se olemaan hyvin kansainvälinen, jopa monin tavoin Suomen kaltainen.

Englannin kielellä pärjäsi, eikä vieras valuuttakaan tuntunut aivan mahdottomalta.
Itikoita oli vielä tähän aikaan vuodesta vähän liiankin kanssa, mutta antihistamiinit ja aloe verat mukaan niin kyllä pärjää!

Tuhannesta kuvasta karsin iloksenne yksitoista otosta, nauttikaa tunnelmasta!












Rakkaudella,
KIKU