Poikamiesboksit

Eilen kävin moikkaamassa erästä vanhaa tuttua pitkästä aikaa. 
Istuskeltiin iltaa, vaihdettiin kuulumisia ja meikä hörppi teetä kundin nauttiessa kahvistaan. Oltiin siis tämän miehen asunnolla, jossa olen käynyt ennenkin ja taas totesin, että eipä siellä ole vuodessa mitään tapahtunut. Edelleen puuttui eräs kaapinovi keittiöstä ja olohuoneen kattolamput oli asentamatta.
Muuten asunto on kyllä perussiisti, mutta miksi miehille on niin vaikeeta siivota kylppäri!!?

Siivoaminen ei ole munkaan ominta tai mieluisinta alaa, mutta kyllä muakin alkaa jossain vaiheessa villakoirat ja sekasorto ärsyttämään niin että tulee tehtyä oikein suursiivouksia
Jostain syystä nuoret sinkkumiehetkin pystyvät vielä tarttumaan siihen imuriin, mutta mikä siinä vessan pesussa on niin vaikeeta?

En melkein pystynyt eilen tämän kaverin luona käyttämään vessaa, kun teki niin pahaa kaikki se lika! Eikö pojille opeteta kotona vessan tai kylppärin pesua? Eikö miehiä ällötä likainen lavuaari tai jo vähintään nurkista ja saumoista mustunut suihkun lattia?
Näitä samoja ongelmia näkee toistuvasti useimpien miesten kohdalla, enkä minä ole ainoa joka on pannut asian merkille. Muutama viikonloppu takaperin oikein päivittelimme asiaa yhdessä erään ystäväni kanssa!

Olisiko liikaa vaadittu, että jokainen äiti kävisi ennen joulua kylässä poikansa luona ja tsekkaisi missä kunnossa se wc ja/tai kylppäri on? 
Jos toteatte saman kuin mitä minä ja monet muut naiset olemme todenneet jo monesti, voisitteko myös opastaa sitä poikaanne kylppärin pesussa? 
Ei varmasti ole liikaa pyydetty, jos toivotte poikanne löytävän rinnalleen jonkun kivan naisen!

Ystävällisin terveisin,

mahdollisesti tuleva miniänne,

KIKU

Perjantain hoito

Vietin perjantai-iltaa erään tumman ja karvaisen miespuolisen seuralaisen kanssa.
Hän odotti minua heti oven takana suoraan töistä tullessani ja otti minut vastaan iloisesti. Ulkoilimme hetken ajan peuhaten pihalla, kunnes masu alkoi kurnia ja piti siirtyä sisään evästämään.
Teimme ruoan jälkeen vielä kävelylenkin ihanassa pienessä pakkaskelissä ensilunta ihastellen.
Ilta oli todella leppoisa ja tulipa ulkoiltuakin enemmän kuin aikoihin! Yönkin vietimme samassa osoitteessa, vaikkei tämä kaveri halunnutkaan nukkua mun vieressä, vaan valitsi äiskän unikaverikseen.

Joko ootte hämmentyneet tarpeeksi, vai oletteko keksineet jo jutun jujun?
Kyseessähän oli siis tietysti serkkuni koira, joka oli heidän lomamatkansa ajan äiskällä hoidossa! 
Äiti teki perjantaina ylitöitä, joten Kikun "vahtipalvelu" (Kiku hoitaa niin lapset kuin koiratkin!) tuli apuun

Eilen tämä seuralaiseni palasi sitten kotiin viikon "lomailun" jälkeen. Varmaan mukava pikkukaverinkin palata tuttuun ja turvalliseen arkeen!
Meillä oli kuitenkin kivaa yhdessä pallolla pelatessa ja sukkalelua riepotellessa. Sain myöskin taas roiman annoksen koiranhoitamista ja voin todeta että kivojahan nuo eläimet on, mutta ei mulla tarvetta ole itselleni koiraa hankkia vakituiseksi seuralaiseksi :)

Tai onhan mulla mielikuvituskoira olemassa.. :D
Vuosia ollaan jo heitetty läppää "mun koirasta". 
Kermanvaalea, lyhytkarvainen chihuahuaneiti, joka on nimeltään Ninni, aivan kuten muumeissakin seikkaillut näkymätön tyttö.

Paikallislehdessä oli aiemmin syksyllä myynti-ilmoitus juurikin Ninnin näköisestä pikkuneidistä, joka oli oikeasti nimeltään Annikki, mutta kyllähän Ninni menisi lempinimenä!
Leikkasin tämän ilmoituksen lehdestä ja laitoin äiskän jääkaapin oveen! Siellä se Ninni nyt tuijottaa isoilla silmillään kaikkia jääkaapille eksyviä!

Kuvassa myös Ninnin poikaystävä "Alfonso" (lempinimeltään Fonzie), joka myöskin löytyi paikallislehden ilmoitusosastolta, sekä äiskän löytämiä ja minun ilokseni esille laittamia blogiviitteitä.

Rakkaudella,

KIKU 

Kivoja juttuja

Oon viime päivinä törmännyt muutamiin kivoihin juttuihin.

Musen uusi kappale 'Madness'
Yhtyeen musiikki ei ole aiemmin istunut oikein meikäläisen korvaan, mutta tää biisi uppoaa täysillä! Tosin mun mielestä tässä kappaleessa aina kun laulaja laulaa 'madness' sen pitäisi laulaa 'magic', mikä ei kyllä sovi sanoihin, mutta säveleen natsaisi :D

"Capture me,
Trust in your dream,
Come on and rescue me.
Yes, I know, I can't move on,
Baby, you're too head-strong."

Moschinon uusi hajuvesi Pink Bouquet
Erään naisten lehden mukana tuli pieni näytepullo ja sitä sitten tuoksuteltiin kilvan töissä! Ei ehkä se hajuvesi, jota käyttäisin tähän vuodenaikaan, mutta ensi kevättä silmällä pitäen! Ihanan mehukas, raikas ja makea tuoksu, Kiku tykkää!

After Eight -suklaa
Tämä ei ole uusi tuttavuus, mutta kun näitä syö kerran vuodessa, niin on melkein kuin löytäisi makeiset aina uudestaan ja yllättyisi ihanasti. Toimii loistavasti mm. Prince of Wales -teen kanssa.

Thermolegginsit
Pakkasten tultua mikään ei ole ihanampaa, kuin vetää jalkaan thermolegginsit ja jatkaa mekkokautta vielä pidemmälle! Erään kotimaisen vaateketjun mainoskampanjan sanoin: "Jos Freud olisi nainen, hän puhuisi mekkokateudesta."

Rakkaudella,

KIKU

Kikun uusi pikkukaveri

Olin eilen katsomassa erään työkaverini pientä poikavauvaa ja voi että! Toinen oli niin ihana!
Niin tyytyväinen, hiljainen ja rauhallinen poika!
Eikä ihme, sillä pojan vanhemmat olivat todella rentoja vaikka kyseessä on esikoislapsi! Tottakai lapsikin aistii sen ja on itse rento, good job! :)

Heitettiin siinä lapsen isän kanssa läppää lapsen hoidosta, kun tämä isä vielä luulin mun olevan ihan tumppukäsi vauvojen kanssa.. Piti näyttää sitten vähän lapsenhoidon elkeitä ;D Saattoi kyllä osua omaan nilkkaan tää homma, koska nyt mä oon listan kärkipäässä, kun vanhemmat tarvitsee lapsenvahtia.. Eihän siin tietty hittoikaan, oli niin ihana poika että mielellään menis vahtimaan, jos pyydetään.

Saatiin myöskin hyvät naurut siitä, kun vauva nukahtaessaan mun syliin, tunkee kätensä ensin paidan kaula-aukosta sisään ja sen jälkeen pitää kiinni paidasta.. Kahden kuukauden iässä ne jo yrittää päästä paidan alle, johan on markkinat!!! Siitä pojasta tulee ihan satavarpisti tissimies!

Ristiäisiä perhe viettää tulevana viikonloppuna ja työkaverini antoi vinkkinä, että etunimen löytää jostain laulusta, joten äkkiseltään vaihtoehdot on: 

Teuvo (Leevi and the Leavings - Teuvo maanteiden kuningas)
Jyrki (Juice Leskinen - Jyrki Boy)
Väinö (J. Karjalainen - Missä on se Väinö?)
Ake, Make, Pera (Hector - Ake, Make, Pera ja mä)
Jussi (Jänöjussin mäenlasku)
Kasper, Jesper, Joonatan (Rosvolaulu)
Saku, Samu (Saku Sammakko)

Jännityksellä odotetaan mitä tulee!  

Rakkaudella,

KIKU

Menneitä, mutta ennen kaikkea, tuleva joulu!

Mä tiedän että monet teistä puistelee päätään jo pelkän otsikon luettuaan ja pyydän vilpittömästi tätä blogipostausta anteeksi kaikilta niiltä, jotka kokevat joulun stressaavaksi/turhaksi/ylimainostetuksi tms.
Välttämättä ei kannata lukea eteenpäin (ja mahdollisesti turhautua), jos koet lukeutuvasi em. tapauksiin!

No niin, kun se on saatu pois alta, niin teille kaikille muille; 
ENÄÄ 65 YÖTÄ JOULUUN! :)
Nyt on todellakin oikea aika aloittaa ideointi tulevaa joulua varten!
Ensimmäiset joulukirjat on selattu jo kuukausi takaperin, joten aivot ovat alkaneet jo tekemään suunnittelutyötä.
Vaikutteita on vahvasti antanut viimevuotinen Kööpenhaminan reissumme, mutta myös vanhojen joulukuvien selaaminen on ollut erityisen antoisaa. Jaankin teidän kanssanne nyt muutamia fiiliskuvia meidän muutamista menneistä jouluista!

 "Kakkoskuusi" vm. 2009

 Pääkuusi vm. 2009

Sivupöydän asetelma 2010

 Kuusipuu 2010

"Mukava ja autoileva pukki jouluaatoksi!", näin meillä jouluna 2010!

 

Kööpenhaminan Tivolin sinertävää ilmettä 2011

Joulukranssi viime joululta

 

Portaikon asetelma 2011

 Pukki ja kuusi viime joululta

Jotenkin tuo värimaailma sininen-valkoinen-hopea on kolahtanut meikäläiseen oikein todenteolla ja sillä mennään tänä vuonna ainakin mun kämpässä! Äiskän kanssa täytynee vähän neuvotella että mitenkä siellä kuusi puetaan, mutta tiedän että sinisiä palloja on kyllä jo valmiiksi olemassa, *vinkvink äippä*!

Eläinhahmot, etenkin linnut, ovat myöskin tehneet vaikutuksen! Kööpenhaminassa näki ikkunoissa esim. havukransseja, joissa roikkua keskellä joulupallo ja "alaoksilla" oli klipsillä kiinnittyvä lintu. Yksinkertainen, pelkistetty ja todella kaunis!

Suomessa taisin Stockalla nähdä viime jouluna juurikin samanmoisia lintuja, joten ehkä tänäkin vuonna niitä tulee eteen, jotta saisin lintukranssin aikaan! Varavaihtoehtona bongasin kylläkin jo Elloksen nettisivuilta pienet pöllöt, jotka saisi rautalangalla kiinni kranssiin.

Innostuin myös googletellessani tällaisista glitterkävyistä!

Täytyy käydä landelta äkkiä keräämässä sopivia käpyjä ja antaa niiden kuivahtaa, sitten ei muuta kuin sotkemaan liimaa ja glitterjauhetta joka paikkaan, jesh!

Kävyistä ja eläinhahmosta saisi myös aika kivannäköisen kranssin, joka on siis tuo vasemman puoleinen :)

Joulukorttitalkoista on myös ollut puhetta erään kaverini kanssa jo vuosia, josko ne tänä vuonna saisi toteutettua (ja ajoissa!).

Sormet ainakin syyhyäisivät kokeilemaan pottuleimasinta!
Itselleni tämä "perunaleimasin" on hämyisä muisto ala-asteelta, joka olisi kiva herättää henkiin ja kokeilla näin aikuisiällä sen toimivuutta.

Myös siivotessani askartelulaatikkoani löysin erilaisia kuvioituja sinisiä paperiarkkeja, joista saisi aika kivasti joulukortteihin joulupallot.. Pienen googlailun jälkeen täytyy tosin todeta että samaisella idealla on ainakin viime jouluna lähtenyt kasapäin joulukortteja monilta muilta bloggaajilta...

Katsellaan siis miten tämän tytön käy!

Rakkaudella,
KIKU

Jack Bauer

Nyt se on sitten tapahtunut. 
Olen ylittänyt erään kriittisen iän.
Jos eläisimme aikaa ennen vuotta 1975, olisin nyt velvollinen maksamaan lisäveroa; vanhanpiian veroa.

Luojan kiitos elämme kuitenkin vuotta 2012, joten voin hyvillä mielin todeta, että yhdeksänkymmenen facebook-onnittelun, seitsemän onnittelukortin ja muutaman onnittelupuhelun jälkeen olen edelleen itsenäinen ja itsepäinen, mutta vuoden vanhempi. (Kaksikymmentä)neljävuotias!

Kakkua on nyt sitten syöty viikon verran eri kekkereistä johtuen ja edelleenkin mun jääkaappi näyttää suunnilleen tältä:

Ihan ykkössynttärilahja, oli tohotin = flametorch = kaasupoltin!!!!
Maistan jo kielelläni creme bruleen!
Visioin myös eräänlaisesta "uunijäätelöstä": puolikkaasta ananaksesta koverretaan sisus pois, pilkotaan, lisätään muita hedelmiä/marjoja maun mukaan ja kipataan tämä "hedelmäsalaatti" takaisin ananaspuolikkaaseen. Mukaan jätskiä, päälle italialainen marenki, johon nopeasti pintaväri tohottimella, avot! :) Ja eikun syömään!

Nyt on myös selvinnyt, mitä varten ne mun edellisessä kirjoituksessa mainitsemat "sattumusten sarjat" tapahtuivat, sillä tänään olin ensimmäistä päivää töissä kahteen kuukauteen! :))
Viime viikon tiistaina viimeisin esimieheni soitti ja tarjosi minulle vanhaa työpaikkaani takaisin. Homma tosin on osa-aikainen ja kestää vuoden loppuun saakka, mutta onpahan sentään jotain tekemistä päivisin
Eka päivä tuntui vähän hassulta, ihan kuin olisin vain ollut välissä lomalla... Paitsi että joku oli käynyt muuttamassa järjestystä mun työpöydällä! Äkkiä sai onneksi tavarat takaisin oikeille paikoilleen ja lähti homma rullaamaan.
Työkaverit kysyivät kaikki melkein heti ekana: "Nooooh, onks uusia miehiä...?" :D

Nyt nautin uudesta perheenjäsenestäni (ruskea nojatuoli), Gleen uudesta, kolmannesta tuotantokaudesta sekä siitä että olen työllistetty ja elän elämäni parasta aikaa!

Rakkaudella,
KIKU

p.s. Oonks mä ainoa, jonka tekee ihan älyttömästi mieli tapaksia koko ajan..?

Kolmen sarja

Viime viikolla tulin huomanneeksi erään häkellyttävän asian;
huonot jutut tulevat kolmena!
Toisin sanoen, ensimmäisen huonon jutun sattuessa, voit odottaa vielä kahta muutakin.

Torstaina minun "huonon onnen sarjani" alkoi sillä että tukkaa kuivatessani onnistuin imaisemaan osan hiuksistani sisään kuivaajaan. Voin kertoa että hätääntyminen alkoi kun haistoin palaneen tukan! Paniikissa sitten riuhtaisin koneen irti hiuksistani ja sekös vasta tuntuikin ilkeältä..
Päätin kuitenkin jatkaa aamua reippaana, sillä olin sopinut vieväni iäkkään mummini asioille.
Toinen tilanne tuli eteen, kun pukeuduttuani hyppäsin autooni, joka ei käynnistynytkään! ...Mummilla oli vielä aika varattuna lääkärille, joten ei varaa myöhästyä!
Onneksi juniori oli menossa vasta iltavuoroon, joten ei muuta kuin juosten sisälle lainaamaan auton avaimia ja laina-autolla matkaan.
Kolmas asia olikin sitten lääkärin odottelu terveyskeskuksella mummin kanssa.
Lääkäri, joka on aina erittäin täsmällinen, on tietenkin myöhässä juuri tuona aamuna ja odottelemmekin puolitoista tuntia. Pyllykkä oli täysin puutunut, aivan uskomattoman surkeat puutuolit meidän tk:lla!

Lauantaina koin toisen "surkeiden sattumusten sarjan", kun valmistauduin tyttöjen iltaan.
Kiharsin tukkaani ja jotenkin onnistuin pyöräyttämään kiharrinsauvan niin, että se poltti kaulaani. SATTUI. Ei muuta kuin kipin kapin pakastimelle hakemaan jääpalaa, kietoen sen sen keittiöpyyhkeeseen ja pitelemään kaulalla.
Ei helpottanut muuten myöskään muuta valmistumista tällainen extratouhu...
Pää pystyyn ja uusia pettymyksiä kohti!
Naamarin valmistusvaiheessa (lue: meikatessa) ajattelin ottaa silmämeikkiin värityksen mekostani ja hiuksissa olleista kukista, eli vaaleaa sekä lilaa.
Luomiväripaletistani löytyikin juuri oikea lilan sävy! Voi onnea!
Enköhän mä kuitenkin onnistu jostain ihmeellisestä syystä tiputtamaan tämän luomiväripaletin käsistäni suoraan lavuaariin ja voitte varmaan arvata...
Ainoa värinappi, joka meni p**kaksi, oli tietenkin tämä lila. SILLÄLAILLA...
No ei muuta kuin sitten ajatus uusiksi ja kevyttä keväisen vihreää luomeen kermanvaalean lisäksi.
Kaiken tämän päätteeksi menee vielä skumppalasi pirstaleiksi illemmalla.

Nykyään ensimmäisen huonon jutun sattuessa kohdalle alkaa tulemaan automaattisesti paniikki, kun tietää että vielä kaksi on edessä ja viimeisen kohdalla taas huokaisee helpotuksesta.
Ei ole helppoa, mutta toisaalta tämä tarkoittaa sitä että mulle on nyt tiedossa kaikenlaista kivaa näiden tyhmien juttujen vastapainoksi! :)

Rakkaudella,

KIKU

Kiku; villi ja vapaa

Tulinpa tuossa törmänneeksi tv:ssä YLEn uuteen tositv -sarjaan parittomat.
Koska aihe osuu omallekin kohdalle, täytyihän tuo ensimmäinen jakso tsekata ihan puhtaasta mielenkiinnosta.
Esiin nousi monia itsellekin tuttuja tilanteita sekä asioita, kuten nettideittailu ja se kun monet päivittelevät "miten tollanen nainen voi muka olla sinkkuna!?"

Yhdyin täysin moniin naisten toteamuksiin ja koin lähes hengenheimolaisuutta heidän kanssaan.
Eräs naisista kertoi pitävänsä vapaudesta, jota kokee olevansa sinkkuna, mutta koska jossain vaiheessa haluaa lapsia ja perheen, niin yrittää tätä kautta totutella itseään deittailemaan ja "epämukavuusalueelleen".
Toinen naisista taas sanoi että kaikkien asioiden summana hänestä on tullut agressiivis-passiivinen bitch.
I FEEL YOU BOTH.

Mä kyllä deittailen alituiseen, se ei ole mikään ongelma.
Itseasiassa just perjantaina kävin tsekkaamassa erään miehen, jonka ominaisuudet olivat erittäin houkuttelevat. Ainoa mikä minua mietitytti ennalta, oli että mies on minua lyhyempi. Päätin kuitenkin, että voisin varmastikin joustaa hieman tästä kriteeristäni, jos muuten menisi hyvin.
Tällä miehellä oli aivan jumalaiset silmät! Tuijottelin niitä vähän väliä ja huokailin mielessäni, ei hitto!!!
Pituus tuli kyllä vastaan siinä vaiheessa kun hyvästiksi pussailtiin (seisaaltaan) ja mä mietin hetken aikaa että pitäisköhän mun vähän koukistaa polvia.. Yleensä kuitenkin tottunut siihen että saa melkeinpä varvistaa, vaikka pitkä tyttö olenkin...
Kyllä mä aion tavata tämän kaverin toistamiseenkin, mutta vähän erikoinen fiilis jäi, ei ehkä täysin ollut ihan "my cup of tea".

Tuosta Parittomat -sarjasta en varmaan tule katsomaan enää toista jaksoa, sillä seuraavissa jaksoissa lupaillut "runotreffit" sun muut kulttuuripläjäykset parinhakurintamalla eivät oikeastaan kiinnosta. Harmi sinänsä, sillä aiheesta olisi varmasti saanut mielenkiintoisemman, hakemalla jotain erityyppistä toimintaa ja pohtimalla asiaa laaja-alaisemmin.
Sen sijaan kesällä pyörinyt Sinkkutanssit(?) oli idealtaan ja toteutukseltaan loistava, vaikkei sitäkään tullut kyllä kokonaan seurattua.
YLEltä hyviä ideoita ja hyvin yhtiön näköisiä. Silti toivon hieman lisää potkua! Rohkeampia ideanikkareita vaan kehiin!

"Maybe some women aren't meant to be tamed. Maybe they just need to run free till they find someone just as wild to run with them." - Sex in the City

Rakkaudella,

KIKU

Viikonloppu kaupunkiasunnolla

Viime ajat olen viettänyt tosiaankin landella, ns. kakkoskodissani eli toisin sanoen äiskän luona. Toistaiseksi kuitenkin työttömällä on ollut varaa pitää kiinni myös kaupunkiasunnostaan, joten vaihteeksi piti tulla katsomaan että mitäs kaikkea se postimies on tunkenut mun postiluukusta sisään.

Reipas kasa postia todellakin odotti heti oven avatessani, mutta vain pieni osa siitä oli edes hieman kiinnostavaa. Laskuja ei kuitenkaan ollut (jippii!) ja seasta löytyi uusi Koti & Keittiö -lehti sekä sähköyhtiön asiakaslehti, jossa on sopivan haastava ristikko, jei!

Syy kuitenkin miksi todella tulin viikonlopuksi kotiin, oli se että kahden vanhan työkaverin kanssa oli sovittu lauantaisesta illanvietosta mun asunnolla. Piti siis tehdä pieni pintasiivous ja valmistaa jotain evästä.
Mentiin iisillä linjalla; pizzaa ja chocolate whoopie pies "vaahtokarkki"täytteellä. Niin ja tietysti punkkua ja drinkkejä.

Yleensä meidän illanvietossa ylipukeutuminen ei ole mahdollista, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus. Minun teemani pukeutumisessa oli "vielä on kesää jäljellä" ja sen seuraukseni asettelin päähäni aikamoisen kimpun erilaisia kukkakoristeita. Oli oikeasti aika hauskan näköinen, suosittelen kyllä kokeilemaan! :)

Muuten illanvietto näytti jotakuinkin tältä:

Aamulla ei ollut krapulaa, sillä alkoholi ei ollut pääosassa tuona(kaan) iltana, mutta jostain syystä mun kaikki lihakset on edelleen tosi jäykkänä, selkähieronta olis jumalaista..
Piti kuitenkin keksiä joku muu keino rentoutua ja mikäs sen helpompaa ja ihanampaa kuin jalkakylpy!

Tee näin:

Laita teevesi kuumenemaan.
Tällä välin etsi muutamia kynttilöitä, mielellään yksi tai useampi tuoksukynttilä joukossa!
Sytytä kynttilät palamaan ja laita tee hautumaan.
Etsi sopiva ämpäri/vati, johon jalat mahtuu. Mun pienet ja somat räpylät menee helposti ihan normaaliin kymmenen litran ämpäriin!
Täytä ämpäri lämpimällä vedellä, kaada joukkoon jalkakylpyrakeita/jauhetta tms.
Jos et omista tällaista tavaraa, voit käyttää myös merisuolaa, noin kaksi ruokalusikallista!
Ota myös esille pieni pyyhe ja voidetta, jota hieroa jalkoihin. Suosittelen myös jonkinlaista kuorinta-ainetta ja/tai jalkaraspia.
Vie ämpäri ja tarvikkeet lempinojatuolisi/sohvan viereen, jonka lähistöllä palaa aiemmin sytyttämäsi kynttilät.
Ota teekuppisi mukaasi, istahda nojatuoliin ja laske jalat vesiastiaan rentoutumaan.
Sen ajan kun nautit teestäsi ja tuoksukynttilöistä, saavat jalkasi pehmetä.
Teen nautittuasi kuori/raspaa jalat ja kuivaa. Hiero jalkapohjiin ja kantapäihin voidetta, samalla antaen itsellesi jalkahieronnan! Nosta jalat hetkeksi ylös ja nauti vaikka vastikään postissa tulleesta lehdestä ;)

Kyllä, olen ollut pyjamassa koko päivän... 

 

Johan kelpasi! Taustalle olisi vielä voinut laittaa soimaan rentoutusmusiikkia! Oma ehdoton suosikkini on sateen ropina tai ukkosmyrsky.

 

Tästä on hyvä aloittaa uusi viikko, joka tuleekin olemaan ihana viikko, sillä tiistaina kummipoikani täyttää vuoden (ja kyllä, poika on oppinut kävelemään, juuri niinkuin kummitädillä oli tavoitteena!), keskiviikkona on isäni syntymäpäivä ja silloin äitini vie minut syömään ja elokuviin (MAGIC MIKE!!!!!). Torstaina taas on minun vuoroni vanheta, kaksikymmentäneljä vuotta tulee mittariin.. Viikonloppu meneekin sitten synttärijuhlissa :)

 

Omalle kummitädilleni muuten huom!:

Itsekin huomasin että viime kuussa tuli kirjoitettua vain viisi merkintää, kun normaalitahti on ollut kahdeksan blogikirjoitusta per kuukausi! Tässä kuussa kirjoittaja aikoo taas tsempata, joten kummitätsykin pysyy menossa mukana ja tietää mitä täällä päin tapahtuu :)

 

 

Rakkaudella,

KIKU

p.s. Keväällä mulla oli kunnianhimoiset yrttikasvatukset menossa, mutta nehän meni loppujen lopuksi täysin reisille... Nyt on sitten uudet kujeet ja tän pitäis olla ihan idioottivarma keino, saas nähdä! Alku ainakin näyttää hyvältä, pari viikkoa kasvua takana ja neljän-kuuden viikon päästä pitäis saada satoa.

Ylärivissä vasemmalta alkaen: korianteri, basilika, sitruunamelissa.
Alarivissä vasemmalta alkaen: timjami, oregano, persilja.

Juhlapäivän helppo suklaakakku

Meidän äipällä on tänään synttäripäivä ja taloudenhoitajana meikäläinen tietysti pyöräytti kakun.
Aineksia ei sen kummemmin oltu hankittu, vaan tarkoitus oli tehdä eväät siitä mitä kaapista löytyy ja täytyy sanoa että onnistuin kyllä uskomattoman hyvin :]

 "Kyllä, se on ikäni" :D

Ihan normi suklaakakkupohja, välissä appelsiinimarmeladia ja päällä suklaaganache, TOIMII!

Suolaisen kohdalla menin siitä mistä aita on matalin.
Avocadotahnaa ja härkäpapudippiä, nachoja sekä ruissipsejä.
Varsin tyytyväinen olin näihinkin.

Pakko samaan syssyyn mainita myös karjalanpiirakoista, joita väsäsin viime viikolla sekä ekasta oikeesti toimivasta whoopie-ohjeesta, jota aion jatkossa käyttää pohjana eri makuvariaatioihin!
Tällä kertaa whoopie "pien" makuna oli kookos, joka tosin oli vain ohimenevä häivähdys. 
Täytteenä toimi limecurd ja se maistui! Ohje oli täältä Coconut And Lime Whoopie Pies
Viikonloppuna aion kokeilla suklaataikinaa ja vaahtokarkkitäytettä ;)

Rakkaudella,
KIKU

Mökkihöperöitymässä

Hejsan alla!
Viikonloppu tosiaan oltiin mökkihöperöitymässä Kirkkonummella (lue: Kyrkslätt) ja täytyy sanoa että merenrantaelämä ei ollut hassumpaa!
Ihan koko aikaa ei jaksanut onneksi sataa, joten päästiin tutkimaan maastoa.
Fauna "osastolta" bongattiin mm. valkohäntäpeuroja, meduusoja ja tappajaetanoita (viimeisin kirjoittajan oma tulkinta, ette varmaan ois arvannu...)
Etanat mä havaitsin ekana iltana ollessani ulkona pesemässä hampaita, jalassa crocsit eikä sukkia. Oikein jo tunsin isot ja limaiset etanat varpaiden välissä, hyiiii että... Menee vieläkin kylmät väreet jo pelkästä ajatuksesta!
Etanat oli siis ainakin seitsemän sentin pituisia ja pulskia. Ne oli mustia ja niillä meni viiru selässä (googlettamisen jälkeen selvisi että kyseessä oli ukkoetana, joka on euroopan suurin etanalaji). JAIKS!

Alueella sijaitsi näkötorni metsässä kallion korkeimmalla kohdalla ja tottakai sinne piti kiivetä.. 
Näkymät oli kyllä mahtavat, joten todellakin kannatti! Sieltä sitten bongailtiin purjeveneitä, moottoriveneitä, risteilijöitä, merimerkkejä jnejne. Samalla huomattiin uhkaavasti lähestyneet mustat sadepilvet, joiden lähestymisnopeutta tosin emme osanneet arvioida... Onneksi mulla oli takataskussa sadeviitta, jonka alle otin suojaan myös kaksi ja puolivuotiaan mökkikaverini.

Tämä kaksi ja puolivuotias muuten tokaisi ekana iltana kuullessaan mun tekstiviestiäänen, että: "mies laittoi viestin." ja kun kysyttiin että kuka mies, niin poika vastasi, että: "toinen mies."
Miehen nimeäkin kyseltiin, mutta vastaus jäi kuulijoille epäselväksi..
Todellisuudessa viestin lähetti mies, jonka kanssa on tällä hetkellä pientä sutinaa ilmassa, mutta eihän tuo poika sitä mitenkään tiennyt! Jäi myös askarruttamaan, että jos tämä kerran on toinen mies, niin kuka sitten on se ensimmäinen..?

Ratkaisua tähän pohdinnan aiheeseen odotellessa,

Rakkaudella,
KIKU