Parhaat vuodet

Nainen on fyysisesti huipussaan parikymppisenä. Aivokapasiteetti on parhaimmillaan, hedelmällisyys huipussaan, samoin aineenvaihdunta ja elintoiminnot.

Huipun saavutettuaan keho ei ala rapistua heti, vaan se pyörii  muutaman vuoden itsestään, hyvällä draivilla. Valitettavasti kuitenkin hidas, mutta väistämätön, alamäki ja rappeutuminen alkaa noin 25 ikävuoden jälkeen.

Alan siis olla jo fyysisen huippuni laina-ajan äärirajalla, ellen jo pimeällä puolella.

Aivokapasiteettia voi ylläpitää ja sitä teenkin koko ajan oppimalla uutta ja petraamalla vanhoja.

En olekaan huolissani pääkopastani, vaan vartalostani.
Etenkin pian alkava toimistotyö mietityttää. Onnekseni kuulin, että työpöydät ovat "hissipöytiä", eli töitä on mahdollista tehdä myös seisaaltaan.
Nesteytys on ilmastoidussa toimistotilassa hankalaa, ennenkin olen hieman painiskellut asian kanssa, mutta nyt luulen löytäneeni hyvän ratkaisun; kahteen litraan vettä sekoitetaan puolikas kuorittu ja viipaloitu kurkku, yksi viipaloita sitruuna, teelusikallinen raastettua inkivääriä ja 10 mintun lehteä.

Näin vesi tarjoaa paljon hyvää, joka edesauttaa kehoa monin tavoin!

Löysin myös hyvältä vaikuttavia venyttelyohjeita toimistolle, jotka aion ottaa päivittäiseksi rutiinikseni.

Sitten ei muuta kuin muutama pähkinä välipalaksi joka päivä, niin eiköhän se tästä... Vai mitä?

Rakkaudella,

KIKU

30 muistettavaa asiaa

Millainen on raja erittäin hyvän itseluottamuksen ja liiallisen itsetietoisuuden (lue: mulkku) välillä?

Onko se hyvä kasvatus?

Vai onko liiallinen itsetietoisuuskin monesti pinnan alla kytevää epävarmuutta?

Mulla on aina ollut vahva ja hyvä itseluottamus, enkä mä pelkää esimerkiksi sanoa ääneen, että mä tuon lähipiirini ihmisten elämään paljon hyvää sisältöä.

Taannoin eräs uudempi tuttavani sanoi, että jokaisen elämässä pitäisi olla yksi Kiku, koska elämänlaatu paranee Kikun myötä.
Kuulostaa hieman kornilta, mutta luultavasti tässä oli pohjalla mun tapa olla läsnä, elämänilo sekä mun tietynlainen varmuus siitä että kaikki tulee aina kääntymään parhain päin. Pienistä ei kannata heilahtaa ja murehtimaan ei pidä jäädä koskaan liian pitkäksi aikaa!

Löysin blogipostauksen "100 things to teach to our daughter", joista suurin osa pätee kyllä myös poikiin, mutta ennen kaikkea jokaiseen meistä! Koskaan ei ole liian myöhäistä muistuttaa itselleen tiettyjä tärkeitä asioita!
Keräsin 30 tärppiä, jotka on hyvä itse kunkin lukaista läpi aina silloin tällöin.

1. Jokainen meistä on ainutlaatuinen, siksi kannattaa aina olla oma itsensä. Kun olet aidosti oma itsesi, keräät ympärillesi ihmisiä, jotka todella välittävät sinusta ja arvostavat sinua itsenäsi. Nämä ihmiset myös luultavasti pysyvät vierelläsi aina.
2. Älä vertaa itseäsi muihin, sillä kaikilla on omat suunnitelmansa ja tavoitteensa elämässä.
3. Aseta tavoitteita, etenkin niitä pieniä, joista saavutat onnistumisen tunteita. Uskalla iloita täysillä tavoitteidesi saavuttamisesta. Fiilis on taatusti mahtava, kun huudat täysillä ulkona "MÄ TEIN SEN!"
4. Astu toisinaan mukavuusalueesi ulkopuolelle, yleensä yllätyt positiivisesti ja sata varmasti opit jotain itsestäsi.
5. Kaikki on aina loppujen lopuksi hyvin. Jos asiat eivät ole hyvin, silloin ei ole vielä tullut loppua vastaan.
6. Älä tee asioita vain toisten mieliksi. Uskalla olla eri mieltä ja tehdä asioita eri tavalla. Sinä olet sinä!
7. Turhasta valittaminen on epäviehättävää. Kehitä ongelmien ratkaisukykyäsi. Jos et vain ole valmis tekemään tarvittavaa muutosta, ei sinulla ole myöskään oikeutta valittaa asiasta.
8. Älä pelkää tehdä asioita itse.
9. Virheet kuuluvat osana itse tekemistä. Virheet voi aina korjata, älä pelkää niitä!
10. Opettele näkemään kauneus maailmassa. Sitä on joka puolella ympärillämme, täytyy vain avata silmät!
11. Naura joka päivä!
12. Ota aikaa itsellesi. Koskaan ei ole liian kiire teekupposelle keksien kera tai vaahtokylvylle!
13. Älä käytä tekosyitä, kasaa itsesi ja hoida homma kotiin!
14. Luottamuksen rakentaminen kestää aikansa, älä riko huolimattomuuttasi luottamustasi läheisiisi.
15. Satuttava totuus on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin sotkuinen valheiden verkko.
16. Hyviä kommunikaatiotaitoja kannattaa aina kehittää ja pitää yllä. KUKAAN ei osaa lukea toisten ihmisten ajatuksia!
17. Ymmärrä arvosi. Jos joku ei kohtele sinua tarpeeksi hyvin, älä kuluta aikaasi häneen, hän ei ole sen arvoinen. Älä ikinä tyydy kehenkään vain jotta välttäisit yksinäisyyden.
18. Älä koskaan tuomitse muita.
19. Älä odota kenenkään muun tekevän sinua onnelliseksi. Onnellisuus lähtee meistä jokaisesta itsestämme. Se ei ole määränpää, vaan se on matka itsessään.
20. Taistele sen puolesta mikä on tärkeää.
21. Opi jotain ihmisiltä ympärilläsi.
22. Tarkoita kaikkea mitä sanot ja seiso sanojesi takana.
23. Älä elä menneisyydessä. Et voi ajaa eteenpäin, jos tuijotat koko ajan taustapeiliin! Katso eteenpäin ja vilkaise tarvittaessa taaksepäin muistuttaaksesi itseäsi eletystä elämästäsi.
24. Useimmat murehtimasi asiat eivät tule koskaan tapahtumaan, älä siis murehdi turhia!
25. Älä vain odota asioiden tapahtuvan, tee jotain niiden eteen.
26. Et voi muuttaa mitä ihmiset ajattelevat sinusta. Ole hurmaava oma itsesi, sillä se riittää!
27. Opettele tuntemaan itsesi, mutta ennen kaikkea rakastamaan itseäsi! Kaikki ei pyöri kuitenkaan vain oman napasi ympärillä, auta myös muita, kun he tarvitsevat nostetta elämäänsä.
28. Etsi ympärilläsi muutosta, se on eräs elämän tärkeimmistä tehtävistä.
29. Käy ongelman kimppuun, älä ihmisen.
30. Sinä olet oman elämäsi herra, oman sielusi kapteeni ja sydämesi valtias. Elämäsi on omissa käsissäsi, vain sinä voit päättää elämäsi suunnan.

Rakkaudella,

KIKU

Sadepäiviä

Kesän sadepäiviin sisältyy jonkinlainen eteerinen rauhantunne.
Ropiseva sade rauhoittaa ja virkistää, saa luvan kanssa makoilla sisällä, syödä vähän suklaata ja selailla kirjoja. Toki rajansa kaikella, kyllä sinne rannallekin olisi kiva vielä tänä kesänä päästä!

Viime päivät olen ahminut erilaisia tee-se-itse -kirjoja (myös joulukirjoja!) ja haeskellut netistä jos jonkinlaisia ohjeita. Mun selaimen suosikit näyttävätkin tältä:

Noin kaksisataa ohjetta, odottaen vain sopivaa aikaa, paikkaa ja tekijäänsä. Ihanaa!

Kirjapino on myös hyvällä mallilla ohjeiden suhteen:

Useimmat ei varmasti halua vielä edes kuulla sanaa 'joulu', mutta tämä hyvissä ajoin suunnittelun aloittaminen on salaisuus mun stressittömään jouluun! Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Sitä paitsi nyt kesä-alesta on hyvä etsiskellä sopivia tarpeita tulevaa jouluakin varten! Esim. kirjoja saa nyt hyvällä alennuksella! ..ja lakanoita! Itseasiassa mulla karkas homma vähän lapasesta adlibris.com kirjakaupassa, sieltä olis nyt tulossa 13 kirjaa.. On keittokirjaa, leikkikirjaa, puutarhakirjaa jnejne. (Kyllä, naapurista saa tulla lainaamaan kirjoja jos siltä tuntuu!)
Pakelle olisi tarkoitus löytää jostain sopiva peruskeittokirja, joka innostaisi tekemään ja kokeilemaan. Mä vaan taidan olla liian kriittinen, kun ei tunnu löytyvän sopivaa teosta, jossa olisi hyvät kuvat sekä mielenkiintoiset ja simppelit ohjeet. Vai onko jollain kokemusta Ruokatorstai-kirjasta? En muista itse selanneeni koskaan kyseistä opusta, mutta on saanut hyvät arviot..

Ruoasta puheen ollen, meillä oli tänään uuniperunalounas. Maistuipa pitkästä aikaa oikein superhyvältä!
Perunat oli rosamundaa ja kypsennettiin kokonaisina (haarukalla pisteltyinä) 200 asteessa noin tunnin ajan.
Täytteiden makuaineina oli loimulohi, katkarapu ja kantarelli.
Pohja oli kaikissa täytteissä ranskankerma+tuorejuusto, sitten mausteet maun mukaan.
Lohelle ja katkikselle laitoin mausteena sitruunamehua, tilliä, suolaa ja pippuria, ravulle vielä silppusin mukaan ruohosipulia.
Kantarelli sai kaverikseen vain suolaa, pippuria ja ruohosipulia, jotta sienen maku tuli hyvin esiin.

Ruoan päälle oli hyvä selailla vielä 25 Beautiful Homes -lehteä, joka on kyllä aivan mahtava sisustuslehti! Paljon kuvia ja paljon erilaisia koteja! Tästä vois suomalaisetkin lehdet ottaa oppia!

Nyt ei sitten muuta kuin raparperipiirakan kanssa mummilaan päiväteelle jatkamaan näitä sadepäivän nautintoja :)

Rakkaudella,

KIKU

Viimeistä vietiin

Valitettavasti futiksen MM-kisat eivät sujuneet Espanjan maajoukkueen osalta ollenkaan niinkuin oli toivottu. Espanja sai alkulohkossaan kasaan vain 3 pistettä, voitettuaan viimeisessä ottelussaan Australian 3-0. Kotimatka on siis edessä kundeilla.

Tämä turnaus lienee viimeinen kerta, kun muunmuassa Iker Casillas, Espanjan maalivahti, puki maajoukkuepaidan päälleen ja kyllä mä melkein kyynel silmäkulmassa katselin pettynyttä Casillasta vaihtopenkillä, kun viimeinen peli alkoi.
Ei sellainen päätös maajoukkueuralle, jonka olisin miehelle toivonut.

Meillä kuitenkin iltaan lähdettiin fiiliksellä "kerran vielä pojat".

Onneksi tämä peliin "tälläytyminen" kannatti ja voitto tuli.

Joka tapauksessa nyt voikin sitten alkaa siirtämään katseet jo tulevaan kiekkokauteen, joka alkaa Stadilaisten osalta Champions Hockey Leaguen merkeissä 21. elokuuta, kun vastaan asettuu Tanskassa SønderjyskE. Eka runkosarjamatsi taas on Nordiksella torstaina 11. syyskuuta Bluesia vastaan. Tätä odotellessa!

Rakkaudella,
KIKU

Perinteiset juhannuskisat

Jälleen on vietetty odotettua keskikesän juhlaa ja pian taittuu vuosi kohti jälkimmäistä puoliskoaan.
Vaikka keli ei yltänytkään lähellekään viime vuosien tasoa, vietimme silti perinteisiä juhannuskisoja.
Kisat muodostuvat kahdesta taitolajista (mölkky ja renkaanheitto), kahdesta tietolajista (tietovisa ja "laiva on lastattu") sekä yhdestä yllätyslajista.

Yllätyslaji on joka vuosi kisojen jännittävin, ja yleensä myös hauskin, laji!
Näissä neljänsissä juhannuskisoissa yllätyslajina oli maapähkinöiden siirto syömäpuikoilla kupista toiseen. Aikaa oli yksi minuutti.

Voittotulos oli 17 pähkinää, jonka saavuttivat kaksi henkilöä. Vertailun vuoksi heikoin tulos oli viisi pähkinää.
Aiempina vuosina yllätyslajeina on nähty muunmuassa: pallonkuljetus appelsiinilla (appelsiini laitetaan sukkahousun lahkeeseen, sukkahousut sidotaan vyötärölle, jolloin appelsiini jää killumaan jalkoväliin. Liike lähtee lantiosta -meiningillä sitten tönimään appelsiinilla jalkapalloa eteenpäin!), munan kuljetus lusikalla (muna lusikkaan, lusikka suuhun ja sopiva rata läpi. Nopein voittaa) ja tunnista tunnustelemalla (viidessä mustassa pussissa viisi erilaista tavaraa. Käsin tunnustelemalla pitää tunnistaa tavara. Pusseissa oli mm. kierrepasta, joulukuusen koristenauhaa ja kiwi-hedelmä)
Tänä vuonna tosin yllätin myös tietovisalla, sillä visassa oli tarkoitus jokaisen vuorollaan vastata väärin niin moneen kysymykseen kuin vain puolessa minuutissa ehti. Tämä mukaili YleX -radiokanavalla käytävää vastaavaa kisaa.
Kärkitulos oli kahdeksan ja tässäkin lajissa ykkössija jaettiin kahden kisaajan kesken.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin voitto oli selvä ja kirkkain palkinto meni naapurille!
Hienot kisat! (Vaikka itse sanonkin!) ;)

Naapurin pikkupojille oli erityinen yllätys, sillä meidän kotitonttu oli jättänyt viestin, jossa kertoi serkkunsa metsäntontun olleen uimassa samaisena aamuna ja joutuneen jäniksen pilan kohteeksi.
Jänis oli varastanut metsätonttu-paran vaatteet ja kotitonttu pyysi apua.
Vaatteet (laput, joihin oli piirretty vaatekappaleita) oli piilotettu, samoin jänis! Kummipoikaani ei tässä kohtaa homma kiinnostanut, mutta Herra A oli aivan täpinöissään!

Vaatelaput löytyivät hienosti ja jokaisen takana oli joku metsään liittyvä kysymys, esim. mitä syötävää metsästä voi löytää tai missä puissa kasvaa käpyjä.
Kun jäniskin vielä löytyi piilostaan, asetettiin vaatteet ja vemmelsääri ikkunalaudalle, jotta metsätonttu voi ne sitten tulla noutamaan.
Myöhemmin huomattiin että vaatteet ja jänö olivat hävinneet ja tilalle olikin tullut tarroja ja makeisaskit palkinnoksi! Voi hurja!
Herra A jäi pohtimaan, että tuo metsätonttu voisi kyllä muuttaa heille kotitontuksi ja minäpä sitten kehotin olemaan kiltisti ja tekemään kivoja juttuja kotona, jotta metsätonttu kokisi miellyttäväksi muuttaa kolostaan kuusenjuurelta taloon sisälle.

Kävimme myös porukalla nostamassa kaksi lippua salkoon ja hyvin sujuivat molemmat!

Ihanaa kesäkuun loppua kaikille, toivotaan että kelit paranisivat!

Rakkaudella,

KIKU

Kotipihan eläimiä

Tänä kesänä meidän paikallinen "avara luonto" on antanut enemmän kuin on osattu odottaa ja parasta on se, että monissa tilanteissa kamera on ollut käden ulottuvilla!

Kuvaamattakin on toki jäänyt, mm. näätä ja metsäkauris.

Mikään näistä eläimistä ei toki ole täysin uusi tuttavuus meillä päin, vaan enempikin jokavuotinen, satunnainen vierailija.

Keväällä käytiin myös ihailemassa joutsenia, joka lepäilivät pellolla pienen lammen äärellä. Kovin lähelle ei päästy, kun koko joukko jo levitti siipensä ja lennähti ilmaan..

Rakkaudella,
KIKU

Ideamapit

Ideointi ja suunnittelu on oikeastaan parasta mitä mä tiedän. Kaikkea ei edes tarvitse toteuttaa, sillä unelmointi on vähintään yhtä mahtavaa!
Kun pää on täynnä ideoita ja ikää alkaa tulla, ei voi enää luottaa siihen että kaikki data pysyisi pään sisällä. Siksipä näppärä neitonen turvautuu mappien iloiseen maailmaan.

Askarteluhuoneessa sijaitsee mun ideamapit; "unelmakoti", "mennään naimisiin", sekalainen ideamappi ja kolme kappaletta ruokaohje/-ideamappeja. 

Ideoita löytyy lehdistä, netistä, erilaisista ohjeista yms yms. Sisustuslehtiä selatessani saatan bongata aukeaman kokoisesta kuvasta yhden maljakon, joka miellyttää mun silmää tai esim. kivan verhotangon. Kokonaisuus ei välttämättä ole "se" juttu, vaan pienet yksityiskohdat, joista rakentuu se oma tyyli.

Hääideamappi on ehkä mun lemppari, koska se on kaikkien selkein ja pisimmälle viety (lue: olen jo suunnitellut hääni, enää sulhanen puuttuu.)
Mapissa on myös tallessa tähän asti saamiani hääkutsuja, sekä käymissäni häissä käytettyjä nimilappuja yms.

Ruokamapeissani kaikki eivät ole ohjeiden muodossa, sillä visuaalinen ihminen tarvitsee myös kuvaideoita ja sellaisiahan löytyy! Kakkujen koristeluista löytyy esim. tämä alla oleva kuva, josta muistaakseni ensimmäisenä silmääni osui tuo keskimmäinen kakkupala, joka on eräänlainen hyydytetty juustokakku.
En ole vielä sisäistänyt miten tuo kerrostaminen siihen on konkreettisesti tehty, mutta uskokaa pois, kyllä mä sitäkin temppua vielä kokeilen jonain päivänä!

Tällä hetkellä olen ihastunut Aarikan Keisarinna -pöytävalaisimeen ja käyn sisäistä taistoa satsatako siihen vai ei.. Jos sijoitusmielessä..? ;)

Rakkaudella,

KIKU

p.s. Palaan työelämään 1. heinäkuuta alkaen, joka tarkoittanee sitä, että kirjoitustahti blogissa hieman hiljenee! Toisaalta olen pian kirjoittanut tälle vuodelle jo enemmän postauksia, kuin koko viime vuodelle yhteensä, joten tästä on joka tapauksessa tulossa mahtavin blogivuosi tähän mennessä! Let's make it happen!

Makumatka Brasiliaan

Nyt se on sitten alkanut, nimittäin futiksen MM-kisat.
Etenkin tuloksellisesti Espanjan osalta ensimmäinen ottelu oli... katastrofi!
Iker Casillasta kävi kyllä sääliksi ja täytyy myöntää että omat fiiliksetkin olivat kohtuu surkeat pelin jälkeen.

Joka tapauksessa, vietimme iltaa ennen Espanja-Hollanti -ottelua tehden makumatkan Brasiliaan! Keittotaidot ja ohjeiden lukeminen/ymmärrys olivat jälleen koetuksella, mutta onneksi kaiken voi aina laittaa kokemuksen piikkiin!

Tarjolla oli kana-papusalaattia, vesikrassi-sipulisalaattia, marinoituja munakoisoja (tämä oli extraa!), kanipataa, leivitettyjä banaaneja, bataatti-ananaspaistosta, chili-sitruuna"kastiketta" ja vesimelonia, viinalla sekä ilman. Jälkkäriksi appelsiinivanukasta ja kookoskermaa.
Kania tehtiin ja syötiin ekaa kertaa, luultavasti tekeminen jäi myös viimeiseksi kerraksi.
Siinä kohtaa kun kanin pakaroista nypit hauleja ja karvoja, ei ruokahalu kasvanut... Mun voimat ei myöskään riittäneet paloittelemaan pikkuystäviä, joten äidin piti astua hätiin.
Ohjeet olivat kirjasta "Etelä- ja Väli-Amerikan keittiö", joka oli varsin kattava läpileikkaus maanosan ruokakulttuurista, mutta valitettavasti ohjeet olivat varsin heikot. Tarkkaan sai lukea, ajatuksen kanssa tulkita ja jossain kohdin jopa arvata... Ei hyvä!
Toki myös muokkasin joissain kohdin ohjeita mieleisemmikseni.

Omiksi suosikeiksini nousivat banaanit, vesikrassi-sipulisalaatti sekä chili-sitruunakastike.

Yritimme tosiaan äiskän kanssa tehdä, miten sen nyt sanoisin... viinassa uitettua vesimelonia? Viinalla marinoitua vesimelonia? Viinamelonia? Omenaporalla tehtiin reikä meloniin ja sisään viinaa.
Paljonkaan ei melonia imassut alkoholia, joten maku oli hieman sattumanvarainen ja erään sattuman suuhuni saaneena yllätys ei ollut mieluinen.
Äiskä kovin uhkaili kokeilevansa viinamelonia vielä uudestaan, mutta mä ostan kyllä siinä kohtaa omat melonit, joita mussutan onnessani ilman alkoholia.

Ainiin, elämäni tärkeimmälle miehelle piti hankkia kisapaita ja voi miten se olikaan sopiva! Suoraan sanottuna täysi kymppi! ;)

Rakkaudella,

KIKU

Kesän paras raparperijuoma

Tämä ohje on peräisin Paken vanhasta koulukirjasta: Kotitalouden perustaidot.
Kotitalous oppiaineena on erittäin tärkeä, enkä tohtisi vähentää sen opetusta kouluissa enää yhtään enempää!
Kävin itseasiassa aiheeseen liittyen viime syksynä erään keskustelun, joka sai mun veren kiehahtamaan. Kanssaväittelijäni oli sitä mieltä, että kouluissa pitäisi lisätä IT-opetusta, mm. koodaamista. Nämä lisätunnit IT-opetukselle voisi ottaa kotitaloudesta, koska: "nykyäänhän kaiken safkan saa valmiina".

Kun haetaan syitä suomalaistenkin lihomiselle, on yksi osasyy varmasti juurikin tämä, että ruoan saa helposti valmiina. Pizzat, kebabit, pastat, hampurilaiset toimitetaan kotiovelle asti.
Ruoanlaitto jää monelle täysin vieraaksi asiaksi, eikä siihen oikein osata tarttua välttämättä missään elämänvaiheessa. Jäädään valmisruoan varaan.
Jos kouluissa olisi mahdollisuus tarjota enemmän kotitalousopetusta, kertoa enemmän terveellisistä ruokailutavoista ja näyttää, että ruoanlaitto ei ole rakettitiedettä, uskoisin että monet ihmiset voisivat paljon paremmin, niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Paatos sikseen, jos pääsisin vaikka jo ihan (iloiseen) asiaankin!

Ohje tosiaan peräisin Kotitalouden perustaidot -oppikirjasta ja löytyy nimellä raparperibooli. Ensimmäisen kerran ohjetta on kokeiltu ylioppilasjuhlissani ja sen jälkeen useissa kesäisissä juhlissa.
Vastikään nautimme juomaa myös marttayhdistyksemme hallituksen kokouksessa ja sielläkin ihanan punertava juoma sai kiitosta.

1 kg raparperia (1,5 litraa vastaa lähes samaa määrää)

1½ l vettä

1 rkl tuoretta minttua

2 dl sokeria

1 sitruunan mehu

Sitruunalimsaa

Kivennäisvettä

Huuhtaise raparperit ja kuori tarvittaessa. Alkukesän tuoreet raparperit voit jättää kuorimatta, mutta mitä pidemmälle kesää mennään ja mitä isompia varret ovat, kuori raparpereja hieman.

Keitä raparperit pehmeiksi mintulla maustetussa vedessä. Tämä tapahtuu ihan viidessä minuutissa! Siivilöi raparperimehu ja liuota sokeri heti kuumaan mehuun. Jäähdytä!

Lisää sitruunan mehu ja laimenna sitruunalimsalla ja kivennäisvedellä makuusi sopivaksi. 

Juoma toimii myös loistavasti ilman minttuakin, jos sitä ei satu olemaan sopivasti käytettävissä! :)

Rakkaudella,

KIKU

p.s. Tänään alkavat futiksen MM-kisat!

Huomista makumatkaa Brasiliaan varten on kaksi kaniakin sulamassa jääkaapissa.

Let the games begin!

Italialaista pikaruokaa

Bruschetta, jonka oikean lausumistavan [bruˈsketta] opin vastikään itsekin, on ihanaa pikaruokaa parhaimmmillaan!

Bruschettan juuret juontavat Antiikin Roomasta, jolloin oliivien viljelijät ottivat oliivilehtoihin mukaansa leipää, jota paahdettiin nuotiolla. Tämän paahdetun leivän kanssa he maistelivat vastapuristamiaan oliiviöljyjä, toisin sanoen suorittivat laaduntarkkailua.

Bruschetta onkin kaikessa yksinkertaisuudessaan paahdettua leipää valkosipulilla, oliiviöljyllä ja mausteilla. Tämä "pohja" kuitenkin on kuin tyhjä taulu, valmiina kaikille lukemattomille mahdollisuuksille, joita maa päällään kantaa.

Leipä paahdetaan yleensä grillissä tai uunissa, mutta itse en raaski etenkään pientä määrää tehdessäni turhaan kuluttaa energiaa ja aikaa uunin tai grillin lämmitykseen.

Tässä kohtaa tulee apuun eräs pienkodinkone, jonka arvelisin löytyvän lähes joka keittiöstä; leivänpaahdin!

Leikkaa hyvästä maalaisleivästä sopivat, paahtimeen mahtuvat(!), leivät ja laita ne paahtumaan.

Tällä välin valmista täytteet (vai sanoisinko päälliset?), esim. tomaattia, mozzarellaa, basilikaa, kevätsipulia. Leikkaa kaikki ainekset pieniksi ja sekoita keskenään. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leivät ehtivät luultavasti ponnahtamaan paahtimesta ennen kuin olet valmis, mutta älä missään nimessä hätiköi leipien pois ottamisessa! Leivät saavat rauhassa jäädä odottamaan paahtimeen, sillä silloin ne kuivahtavat hieman, imevät paremmin makuja käyttämästäsi täytteestä eivätkä muutu kostean veteläksi!

Kun täytteesi on valmis, ota valkosipulin kynsi, kuori se ja leikkaa kanta pois. Pyyhkäise valkosipulin leikkuupinnalla leipien pintaa (pinta on karhea ja siihen tarttuu ihanasti valkosipulia!) ja pirskottele hieman oliiviöljyä päälle. Jos lorahtaa enempikin öljyä, niin levitä sormella tai pullasudilla tasaisemmin leivän päälle.

Levitä täyte tasaisesti leipien päälle, lisää halutessasi oliiviöljyä, suolaa ja pippuria, sitten ei muuta kuin nauttimaan!
Valmistusaika taisi olla mulla tänään 5 minuuttia ja varmaan vielä hidastelinkin siinä!

Kokeile täytteeksi myös pinaattia, fetaa ja pinjansiemeniä tai paistettua munakoisoa ja paahdettua paprikaa. Miksei ihan vain ilmakuivattua kinkkuakin, oih!

Bruschetta käy aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi, iltapalaksi, alkupalaksi, pikkusuolaiseksi... Mitäs mä tässä selittelemään, bruschetta käy mihin vain ja milloin vain!

Leivänpaahtimen kanssa bruschettaa osaa tehdä lapsikin!

Rakkaudella,

KIKU

Marmoroidut kynnet

Vihdoinkin sain kokeiltua ohjetta kynsien marmorointiin ja eka kerta meni kyllä täysin harjoittelun piikkiin! En tietenkään osannut päättää värejä, joten ahnehdin sitten kerralla viittä väriä, vaikka varmaan kolme olisi ollut optimi.. Ens kerralla menee sitten paremmin!

Ainakin on supervärikkäät kynnet...! 

Rakkaudella,
KIKU

Kuohuviinibaari ja aloe veraa

Vietimme helatorstain aattona naisten iltaa ja tupa olikin täynnä kaiken ikäisiä ihania naisia!

Tarjolla oli kuohuviinibaari/Freixenet Carta Nevada Semi Seco ja loppuillasta punaviiniä/Los Monteros Tinto 2011 sekä suuhun laitettavaksi oli erilaisia pieniä suupaloja;

Suolaiset
Parsa-fetapiirakkaa
Kana-persikkarieskarullia
Saaristolaisleipää savukalatahnalla
Mozzarella-kirsikkatomaatti-basilikatikut
Pienet suolapretzelit

Makeat
Vaniljaiset marjakupit
Marengit suklaalla ja hasselpähkinärouheella
Minttumarinoituja ananaspaloja
Fazerin konvehteja

Illan mittaan oli myös aloe vera -esittely ja sen myötä saimme nauttia oman valinnan mukaan jalka- tai käsihoidosta. Muutamat rohkenivat testata myös meikkituotteita ja täytyy sanoa että muutos oli - no suoraan sanottuna WAU!
Itsekin rohkenin tilata pidentävää ripsiväriä, saas nähdä toimiiko se itsellänikin yhtä loistavasti!

Ilta jatkui pitkälle yöhön ja volyymitasot olivat kohdillaan, toisin sanoen erittäin onnistunut ilta!

Rakkaudella,

KIKU