maanantai 23. toukokuuta 2016

Kohti kesää ja uusia suunnitelmia

Blogi on ollut hiljainen, sillä  muu elämä on täyttänyt kalenteria vallan tehokkaasti.
On myös alkanut tuntua siltä, että tämä blogi on tullut oman tiensä päähän.
Suunnitelmissa on uusi blogi, mutta idean keskeneräsyyden vuoksi en turhaan lupaile teille vielä mitään sen tiimoilta ;)
Sen voin kertoa, että DIY-aihepiiri tulee olemaan läsnä entistä vahvemmin!

Kiitos näistä lähes viidestä vuodesta, jotka olemme yhdessä osan teistä kanssa matkanneet, mutta yhtälailla kiitos kaikille, jotka olette poikenneet ja kommentoineet. Olette lämmittäneet mieltäni!

Linkin uuteen blogiin tulen aikanaan julkaisemaan myös täällä.



Rakkaudella,
KIKU

lauantai 6. helmikuuta 2016

Kokeellinen keittiö munan kimpussa

Ystäväni kanssa on kokeiltu puuhastella bambuhöyryttimellä sekä tehty pastaa, nyt päätettiin taklata eräs perusainesosa, nimittäin kananmuna.
Kaikki osaa paistaa munan ja keittää munan, mutta mitenkäs luonnistuu esimerkiksi uppomuna?
Jälkiruoan kanssa päätettiin heti, että kokeillaan tehdä jotain, missä yleensä aina käytetään munaa, mutta me tehdään se ilman. Tietysti me siis tehtiin ihmemarenkia!
Muuten listalle valikoitui salade lyonnaise ja frittata.

Munaton marenki, eli ihmemarenki oli taannoin yksi blogimaailman kohutuimmista jutuista, mutta melko nopeasti sekin pöly laskeutui. Keksintöhän ei liene suomalainen juttu, vaan rapakon takaa tullut, mutta yllättävän nopeasti se kuitenkin löysi tiensä myös meidän sosiaaliseen mediaamme, toki juttu hs.fi -sivujen blogissa avitti asiaa!
Yksinkertaisuudessaan ihmemarenki tehdään vatkaamalla kikherneiden säilykeliemi, sokeri ja sitruunamehu kovaksi vaahdoksi. Kikherneistä on liennut liemeen valkuaisaineita ja tärkkelystä, jotka mahdollistavat koko asian. Siis puhdasta kemiaa!
Olin suuri epäilijä, skeptikkojen skeptikko. Miten siitä liemestä muka voisi tulla mitään, mikä olisi edes lähelläkään marenkia, joka on mun top-3 jälkkäreissä!?
Niin vain oli myönnettävä, että joku keittiökemisti on kyllä tehnyt hyvää työtä! Hesarin sivuilta löytynyt ohje toimi täydellisesti.
Täytteeksi laitoimme kermavaahtoa vaniljalla maustettuna sekä appelsiineja, jotka on nyt aivan parhaimmillaan.


Ei kaikista ekologisin vaihtoehto tehdä kaukana tuotetuista kikherneistä marenkia, mutta hauska kokeilu! Tiedänpähän kuitenkin myös, että seuraavan kerran kun teen hummusta, niin en heitä säilykelientä pois.

Ranskalainen salade lyonnaise oli alkuruokahaasteemme, tai haaste se olisi ollut, jos emme olisi uppomunan kohdalla kiertäneet hieman sieltä aidan matalammasta päästä.
Uppomunat vaativat nimittäin taitoa, tuuria ja kokemustakin jo sen verran, että ei ihan kaikilta eikä myöskään ihan aina se suju.
Onneksi rakas pörröpäämme Jamie Oliver on tarjonnut tähänkin pienen niksin!
Uppomunan voit nimittäin keittää kelmuun käärittynä, näin se ei pääse hajoamaan ja karkaamaan kattilassa!




Munan kaveriksi kelmuun meni ruohosipulisilppua, suolaa ja pippuria. Keitimme 5 minuttia, koska emme halunneet liian löysää munaa. Salaattiin tuli friseesalaattia, pekonia ja sinappinen vinegretti. Kikherneitä laitettiin bonarina, koska niitä sattuneesta syystä oli.
Ohjeessa pekoni keitettiin paistokasarissa ennen paistamista, mitä hieman oudoksuimme, mutta sanottakoon, että yhtä tasalaatuisen hyvää pekonia ei oltu ennen syöty! Worth every minute!

Pääruokana oli frittata, eli italialainen uunimunakas.
Rehellisesti sanottuna se ei maistunut niinkään munakkaalta, vaan piirakalta ilman pohjaa.
Maistui kuitenkin hyvältä!
Pohjalla tomaattia, paprikaa, sipulia, valkosipulia ja yllätys, yllätys; kikherneitä.



Munavoittoinen päivämme oli onnistunut ja oli hauska kokeilla jälleen uusia juttuja, etunenässä tietenkin marenkinen keittiökemia.
Seuraavasta kerrastakin oli tietysti jo puhetta ja kesän lähestyessä päätettiin seuraavan aiheen olevan "koko menu grillistä". Taustatyötä on alettava tekemään ja inspiraatiota hakemaan, sillä aihe on jälleen laaja ja monipuolinen.
Tiimi onneksi toimii hyvin, joten voi olla luottavaisin mielin, kyllä kaikki hoituu!



Rakkaudella,
KIKU

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Vauvakutsuilla ohjelmavastaavana

Babyshowerit on vyöryneet rapakon takaa myös meille ja se on yksi amerikkalaisista tapahtumista, jonka otan avosylin vastaan.
Äitiyden juhlistaminen on ehdottomasti eräs hienoimmista ja tärkeimmistä asioista!
Vauvakutsut voi järjestää jos jonkilaisella teemalla, etenkin jos tulevan lapsen sukupuoli on jo tiedossa. Sukupuolineutraalisti juhlat on myös todella helppo järjestää.
Juhlat voivat olla yllätysjuhlat tai tulevan äidin tiedossa, mikä sopii parhaiten.

Minä pääsin osalliseksi yllätyksenä järjestettyihin vauvakutsuihin, jossa jokainen hoiti oman osansa; kuka toi kakkua, kuka suolaista syötävää, kuka hoiti äidille lahjakortin jalkahoitoon, kuka kasasi vaippakakun. Minulle jäi se minkä osaan parhaiten; vastuu ohjelmasta.
Edellisistä vauvakutsuista on jo lähes seitsemän vuotta, joten oli aika tutustua aiheeseen uudestaan.
Hauskaa ajanvietettä/ohjelmaa löytyikin, tässä valikoidut:

ÄLÄ SANO 'VAUVA'

Jokaiselle annetaan kaksi pyykkipoikaa, jotka laitetaan kiinni vaatteisiin. Tarkoitus on olla sanomatta 'vauva', muuten menettää pyykkipojan. Hauskoja kiertoilmauksia tulee vastaan vaikka millä mitoin!
Voi myös laajentaa koskemaan vauvan lisäksi lasta.
Näillä kutsuilla kuultuja kiertoilmauksia oli mm. "tyyppi", "taho", "pygmi" ja "voldemort".
Toisia voi myös yrittää jekuttaa lipsauttamaan kielletyn sanan!


KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Varaa jokaiselle kaksi paperilappua. Toiseen lappuun on tarkoitus kirjoittaa vauvan hoitoon liittyvä kysymys, johon voi vastata kyllä tai ei, ja toiseen lappuun tulee kyllä/ei -vastaus, mielellään hieman jatkettuna. Esimerkiksi: "Voiko vauvan jättää yksin suihkun ajaksi?" ja vastauslappuun voisi kirjoittaa vaikka: "Kyllä, mutta vain jos olet varmistanut että sinulla on tarpeeksi kosteuspyyhkeitä mukana."
Kysymykset sekoitetaan keskenään, samoin vastaukset. Tuleva äiti lukee kysymyksen ja toisesta pinosta luetaan vastaus. Varmasti hauskoja tilanteita ja "neuvoja" tiedossa!


HYVÄ VAUVA

Tämän leikin alkaessa mä menetin kertaheitolla mun molemmat pyykkipojat. Aloin pohjustamaan leikkiä ja sanoin: "tää on tällainen pohja, otsikoitu 'hyvä vauva", sitten mun takaa joku sanoo: "Ai mikä oli!?" ja mä hölmönä vielä toistan otsikon oikein selvästi artikuloiden... Näitähän sattuu! Enkä onneksi ollut ees ensimmäinen!

Tee valmiiksi pohjat, joihin jokaisen on mahdollisuus kirjoittaa vauvalle "kirje", jossa toivoo hänen elämäänsä asioita. Asiat voivat olla konkreettisia, kuten: "toivon, että et koskaan unohda avaimiasi" tai yleisiä, kuten: "toivon , että sinusta tulee onnellinen".
Laita loppuun kohta, johon jokainen saa laittaa oman nimensä. Todella ihana muisto jää äidille ja lapselle!


Minun tekemäni pohjat olivat tällaiset:

Hyvä vauva,

Toivon, että opit _____
Toivon, että et pelkää _____
Toivon, että rakastat _____
Toivon, että saat ____
Toivon, että naurat ____
Toivon, että et koskaan unohda _____
Toivon, että sinusta tulee _____
Toivon, että arvostat_____
Toivon, että sinusta kasvaa ____

Rakkaudella,

xxx


VAIPANVAIHTO SOKKONA

Tarvitset kaksi nukkea (tai useamman, jos paljon osallistujia), vaippoja ja huiveja, joilla sitoa silmät.
Jaa ihmiset kahteen (tai tarvittaessa useampaan) joukkueeseen, pyydä joukkueita istumaan alas niin, että joukkuetoverit ovat rivissä. Jokaiselle jaetaan yksi vaippa ja silmät sidotaan. Anna rivien ensimmäisille vauvanukke, jolla on vaippa.
Tehtävänä on riisua vaippa nukelta, pukea uusia vaippa ja antaa nukke eteenpäin seuraavalle.
Nopeammin tehtävästä suoriutunut joukkue voittaa.

Tämä jäi meiltä välistä, mutta kuulosti sopivan hauskalta, jotta päätin ottaa leikin muistiin.


TYTTÖ VAI POIKA?

Kutsuilta on mukava kerätä "vieraskirja" ja tässä ehdotus toteutustavasta!
Tee valmiiksi vaaleansinisiä ja -punaisia ympyröitä, joista jokainen saa valita veikkauksensa mukaan syntyvän lapsen sukupuolen mukaisen värin. Jos sukupuoli on jo kaikkien tiedossa, voit valita sukupuolen mukaan vaikka kahta eri sävyä olevia ympyröitä.
Ympyrään jokainen kirjoittaa oman nimensä ja arvauksensa vauvan syntymäpäivästä.
Ympyröistä tulee "ilmapallot", jotka kannattelevat vauvaa.
Tuollainen vauvakuvapohja löytyy melko helposti googlettamalla, mutta toki näppärä voi piirtää sen myös itse.



Yksi ohjelmanumero toki on myös aina lahjojen avaaminen ja muu yleinen keskustelu sekä ihastelu, älä siis koita änkeä liikaa ohjelmaa mukaan.
Hyvä kesto vauvakutsuille on noin 2-3 tuntia, riippuen vierasmäärästä ja sisällöstä.
Toivottavasti näistä löytyi hyviä vinkkejä ja pääsette kokeilemaan joitakin leikkejä. Uuden elämän alku jos mikä, on iloisen juhlan paikka!



Rakkaudella,
KIKU

torstai 7. tammikuuta 2016

Aarrekartta vuodelle 2016

Samalla kun luonto "nollaa" itseään ennen jälleen yhden uuden kevään ja kasvun aikaa, voi jokainen meistä myös ottaa pienen hetken itselleen ja haaveilla mitä tuleva vuosi voisi antaa.
Haaveile oikein kunnolla! Haaveile jotakin konkreettista, mutta ennen kaikkea haaveile mahdottomia!
Kerää kuvia, jotka kuvastavat näitä haaveita ja tee niistä "aarrekartta".
Voit tehdä sen leikkelemällä lehdistä tai valokuvista, jos käsillä tekeminen on mielekkäämpää, tai käytä apunasi googlea ja powerpointia.

Olen aina silloin tällöin tehnyt näitä aarrekarttoja ja mulle ominaiseen tapaan ne on ylitsevuotavia ja täynnä kaikea mahdollista!
Laitan kuvia ihanista tavaroista, lomamatkoista, ideoista uudelle vuodelle tai vain kuvia, jotka kuvastavat kaikkea sitä, mikä elämässä on hyvää tälläkin hetkellä.
Mun kartta täyttyi tänä vuonna mm. mekosta, rannekellosta, keinutuolista, rantalomasta, Englannista, rakkaudesta ja unelmien toteutumisesta.
Tässä 1/3 slide mun kartasta


Kaikki ei missään nimessä tule toteutumaan tänä vuonna, osa ei välttämättä koskaan, mutta ei se mua haittaa, haaveilu tuo jo itsessään niin paljon iloa.
Jos haaveiden toteutumattomuus lannistaa sua, niin tee konkreettisempia ja "varmempia" aarrekarttoja, ettei käy mieli turhaan matalaksi. Kehoitan kuitenkin muussa tapauksessa heittäytymään aivan villiksi ja laittamaan jos jonkinlaisia kuvia!

Mun kartassakin näkyvästä kvartaaliruokailusta tulen varmasti puhumaan jatkossa lisää, se on mun uusi konsepti tälle vuodelle. Ideana on kokoontua neljä kertaa vuodessa (kvartaaleittain) syömään porukassa, jokainen porukan jäsen vastaa yhdestä ruokailuhetkestä.
Mulla on ensimmäinen kvartaali, eli järjestän syömingit tammi-maaliskuu välillä. Pake seuraa toisella kvartaalilla, fasu valitsi kolmannen kvartaalin ja junnun vastuulla on loka-joulukuu.

Unelmointi tuo hyvää mieltä ja hyvä mieli edistää terveyttä! ;)


Rakkaudella,
KIKU

perjantai 1. tammikuuta 2016

Mitä on edessä päin?

Blogissa piti hiljaista loppuvuoden, ei vaan runosuoni sykkinyt.
Joulufiiliskin oli kadoksissa, en oikein saanut siitä kunnolla otetta missään kohtaa.
Joulu kuitenkin tuli ja meni mukavissa merkeissä perheen ja sukulaisten kanssa.
Kuusi seisoo edelleen sisällä koreasti puettuna ja lahjat etsivät paikkaa itselleen huushollissa.
Laitoinpa muuten joululahjatoiveeni tänä vuonna lahjalista.net -sivustolle, joka toimikin aivan kuin unelma! Sieltä saivat perheenjäsenet näppärästi käydä katsomassa ja varaamassa toiveita. Käytän varmasti samaa jatkossakin ja suosittelen etenkin lapsiperheellisille, joilla sukulaiset ja kummit asuvat kauempana.

Vuosi on nyt vaihtunut ja on taas uusien mahdollisuuksien aika.
Uudella tarmolla käydään kohti tuntematonta.
Tänä vuonna avautuu varmasti ainakin yksi uusi lehti elämässä, kun aloitan luottamustehtävissä marttapiirimme hallituksessa. Kaksi vuotta aikaa saada jotakin merkityksellistä aikaiseksi.
Viime yönä valettu tina taasen ennusti tälle vuodelle muutosta työpaikassa, pikaista perheenlisäystä sekä huolia. Kuulostaa näiden osalta kiireiseltä vuodelta.

Eräs asia minkä aion ehdottomasti tehdä tänä vuonna, on kerätä onnellisia muistoja purkkiin.
Aina kun joku tilanne/asia/hetki tekee iloiseksi tai onnelliseksi, kirjoita se hetki ylös paperille muutamilla sanoilla ja laita purkkiin talteen. Loppuvuodesta avaa purkki ja lue nämä hetket, elä onnellisuus ja ilo uudelleen.
Takuulla saa hymyn huulille!

Toivon koko sydämestäni, että kaikilla meillä on edessä päin iloa, onnea ja terveyttä, jotta kestämme ne elämän myrskyt, joita myös aina väistämättä tulee vastaan.
Ainoa lupaus, jonka toivon kenenkään tekevän, on lupaus olla onnellinen.
Jos elämässä on asioita, jotka eivät tee onnelliseksi, mieti silloin voisitko tehdä ne asiat toisin tai jopa vaihtaa/luopua niistä.
Näin ollen, olkaamme täysivaltaisesti onnellisia vuonna 2016!


Rakkaudella,
KIKU