lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kevät on kasvun aikaa

"Ensimmäisenä kevätpäivänä olen täällä jälleen ja vihellän ikkunan alla. Yksi vuosi kuluu nopeasti!"
 Nuuskamuikkunen

Kevään ensimmäinen päivä, se on täällä! Aurinkoista maaliskuun alkua!
Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että mun helmikuun kahvakuula-tavoite meni melkolailla penkin alle, mutta uusi kuukausi ja uudet kujeet eli tässä kuussa ollaan karkkilakossa ja syödään kasvisruokaa ainakin kaksi kertaa viikossa! Tämä onnistuu varmasti ja voi hyvillä mielin alkaa jo miettimään ensi kuun saksan kielen opiskelutavoitetta. Jos ette ole kärryillä, niin kannattaa piipahtaa tammikuisessa kirjoituksessa "Haasteellinen vuosi ".

Kevään ja kasvun kunniaksi sekä innostama vaihtelin mullat mun huonekasveihin, kun alkoivat näyttää vanhoissa mullissaan jo hieman heikoilta. Edellisestä vaihtokerrasta taitaa ollakin jo kolmisen vuotta.
"Jukka", eli traakkipuuni pääsi isompaan ruukkuun, samoin kultaköynnös, joka sai myös kaverikseen kiipeilypuun, jota vasten kasvaa ja kiemurrella.





Nuorempana mun viherpeukalo oli täysin hukassa, yksikään kasvi ei pysynyt elossa mun seurassa. Kaktukset olivat niitä heikoimpia selviytyjiä. Mä kun kastelen kun satun muistamaan! Kaktukset hukkuivat, muut kasvit kuolivat janoon. Nykyään mun pelastus on altakasteluruukut, jollaiset onkin kaikilla mun huonekasveilla. "Jukka" tuli mun matkassa kotiin neljä vuotta sitten ja on vain kasvanut, voimistunut ja komistunut sen jälkeen, tuuli on siis kääntynyt mun vihertaitojen osalta.
Valitettavasti juniorilla on vielä kosketus hakusessa ja se onkin tässä suurin piirtein puolentoista vuoden sisään onnistunut ottamaan hengiltä useammankin kasvin.. Poika oli vielä brassaillut tuoreelle kämppikselleen, että tuo sitten mukanaan kaksi huonekasvia, kun muuttaa. Tyhjin käsin lähti.
Yritän mahdotonta ja koitan elvyttää pojan limoviikunan ja muratin, mutta pahalta näyttää. Äiti antoi jo noottiakin, että mun ois parempi siirtää ne pois keittiönpöydältä masentamasta ja huonontamasta feng shuita tai ne menee roskiin! Ruokapöytä nyt sattuu vaan tässä taloudessa olemaan käytännössä paras paikka kasvien saada valohoitoa! Täytynee kokeilla mitä ne tykkäisivät kodinhoitohuoneen ikkunalaudasta.


Löysin upean idean tuparilahjaksi kundeille, joka ratkaisee myös heidän huonekasvien puutteen! Eivät myös välttämättä saisi tätä ihan heti hengiltä!


Sopivan cowboy-hahmonkin (tai itseasiassa kaksi) löysin Schleichin leluvalikoimasta, eli voisi löytyä ihan prismoista tai citymarketeistakin! Sitä en tiedä mistä löytäisin pienen lehmän kallon, joka näyttäisi tuossakin kuvassa pilkistävän vasemmalla... 



Äitihän laittoi tällaisen myös jo tilaukseen multa. Ei muuta kuin kaktus- ja mehikasviostoksille!


Rakkaudella,
KIKU

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti