Mehua linkoamalla

Samalla kun pyykkikone linkosi vaatteita, pyöritti mehulinko omenoita juotavaan muotoon.

Noin kuukausi takaperin ostin tarjouksesta mehulingon, jonka hankkimista olin pohtinut jo vuosia.
Vieläkin muistan miten hyvää mehua ostimme mamman kanssa mehubaarista Kööpenhaminasta kolme vuotta sitten. Siinä oli muistaakseni ainakin omenaa, mansikkaa ja inkivääriä.
Tästä mehusta syttyi kipinä laitteen hankintaan.

Selattuani arvosteluja erilaisista laitteista ja nähtyäni muutama vuosi takaperin kuningaskuluttajan vertailun mehulingoista, oli valintani valmis: Philips HR1869/30 mehulinko

Olen tyytyväinen laitteeseen.

Osat ovat helppoja irrottaa sekä koota, ja ne ovat konepestäviä.

Laite on helppo käyttää ja tuntuu kestävältä.

Kaksi eri linkousnopeutta varmistavat sen, että pehmeämmistäkin marjoista ja hedelmistä saa maksimaalisen määrän mehua irti.

Lingotessa mehu tuntuu vaahtoutuvan melko paljon, joten etenkin omenamehun kanssa, jonka haluan olevan kirkasta mehua, käytän harsoa.

Mukana tuli myös laitteeseen kuuluva kannu, mutta tässä kohtaa tuntui parhaimmalta tehdä mehu muovikulhoon ja siitä kaataa kannuun, pulloon tai pakasterasiaan.

Käytin kolmea eri omenalajiketta mehuun, mutta älkää kysykö mitä lajeja siinä oli.. Ainoastaan yhdestä olen varma ja se oli suosikkiani Punakanelia.

Mehusta tuli kuitenkin hyvää, ei yhtään kitkerää vaan sopivan makoisaa.

Viidestä kilosta omenoita tuli noin neljä litaa mehua.
Ei hassummin.

Talviomenoista täytyy viimeistään tehtailla hieman lisää mehua ja samalla miettiä millaisia sekoituksia alkaa tehtailemaan talvenkin mittaan, jotta saa tarpeeksi vitamiineja ilman, että pitää turvautua purkkiin.

Tuoreesta mehusta on myös muutakin hyötyä keholle ja mielelle, voit lukea lisää linkistä 7 yllättävää syytä omistaa mehulinko

Rakkaudella,

KIKU

Luumu clafoutis

Clafoutis on perinteinen ranskalainen jälkiruoka, joka alunperin on tehty kirsikoista, mutta nykyään suosittuja ovat myös luumut.
Clafoutisiin käyvät myös muunmuassa omenat, karpalot, karhunvatukat.

LUUMU CLAFOUTIS

1 dl maitoa

1 dl kuohukermaa

Vaniljatanko

3 kananmunaa

1,5 dl sokeria

2 rkl vehnäjauhoja (voit käyttää myös tattaria)

30g voita

500g luumuja puolitettuna, kivet poistettuna

2 rkl tummaa sokeria

halutessasi 30g mantelilastuja

Kiehauta maito ja kuohukerma kattilassa vaniljatangon kanssa, aseta sivuun jäähtymään.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää jauhot ja vähissä erin maito-kermaseos (poista vaniljatanko!)

Kuumenna uuni 175 asteeseen.

Laita voi uunivuokaan ja sulata voi uunissa.

Lisää uunivuokaan/piirakkavuokaan luumut ja tumma sokeri, anna kypsyä uunissa 5 minuuttia.

Kaada päälle taikinaseos ja halutessasi ripottele päälle mantelilastut. (Suosittelen mantelilastuja, kruunaa koko komeuden!)

Paista noin 25 minuuttia.

Anna jäähtyä hieman ja ripottele päälle tomusokeria.

Tarjoile heti vaniljajäätelön, kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kanssa.

Mulla oli väärän kokoinen astia, sillä luumut eivät jääneet pilkottamaan taikinan läpi, kuten alkuperäisen ohjeen kuvassa:

Tällä ohjeella tulee siis suunnilleen piirakkavuoallinen.

Onneksi kaikesta voi aina oppia ja tätä kyllä aivan varmasti tehdään vielä toistamiseenkin!
Luumut maistuivat ihanalta ja luulenpa, että ensi vuotta silmällä pitäen alan jo katselemaan muitakin erilaisia luumuohjeita.

Rakkaudella,

KIKU

Sunnuntaipäivällinen

Kun koko viikonloppu oli jälleen mennyt huiskeessa, ehti onneksi sunnuntaina kokkaamaan pidemmän kaavan kautta ja sen jälkeen rentoutumaan lätkämatsia tv:stä katsellen.

Porsaan ulkofilepihvit

Röstiperunat

Paahdetut porkkanat

Paahdettu valkosipuli

Metsäsienikastike

Omenapyree

Olin syönyt aiemmin valmiita röstiperunoita ja kuvitellut, että niiden tekeminen olisi vaikeampaa, mutta miten väärässä mä olinkaan! Käsittämättömän helppoa!
Käytin Makuja-sivustolta löytyvää ohjetta, jätin pois vain lantun.

Metsäsienikastike oli uudesta, ostamastani kirjasta Kastikkeet - 365 vastustamatonta makuelämystä.
Sopi possulle todella hyvin, kuten omenapyreekin!
Porkkanat paahdoin voin, suolan ja yrttien kera.
Valkosipulista leikattiin "hattu" pois ja paahdettiin 225 asteessa 10-15 min, kunnes valkosipulin kynnet ovat paahtuneet pehmeäksi tahnaksi.

Ensi viikonloppuna kokeiluun possua siiderissä..?

Rakkaudella,

KIKU

Omenatalkoot

Viime viikonlopun puuhaa yhdessä hyvällä porukalla ja kauniissa auringonpaisteessa!
Tulevana lauantaina onkin sitten perunannoston vuoro.

..Kerättiin me luumuja ja kriikunoitakin!
Talkoiden jälkeen yhteinen lounas; kinkkukiusausta, tuoreita vihanneksia ja vesimelonia naapurin viljelmiltä.

Rakkaudella,

KIKU

Kangaspainantaa

Omenasadon ollessa valtaisa pitää miettiä kaikenlaisia keinoja omenoiden hyötykäyttöön.

Tyynyliinoja painettiin useita ja seuraavaksi kokeiluun päässee verhot. Toimii myös mm. keittiöpyyhkeisiin tai essuihin!

Suosittelen, hauskaa puuhaa ja tähän jää vielä kaikenlisäksi koukkuun!

Rakkaudella,

KIKU

Vaatteiden tuunausta; mekosta hame

Vuosia takaperin tulin ostaneeksi puuterin värisen mekon, jossa oli vesiputouskaulus ja kevyesti pliseerattu helma.
Kuten monesti aiemminkin, törmäsin ongelmaan; kun ylävartalo on eri kokoa alavartalon kanssa, ei pahimmassa tapauksessa mekko istu mistään kohtaa hyvin.
Mekko kuitenkin olin ihana, en malttanut luopua siitä,

Nyt viimein sain inspiraation ja mekosta tuli hame.

Otan tämän hameen mukaan reissuun niiden seitsemän muun mekon kanssa, jotka olen jo valikoinut kaapistani. Kesä jatkuu!

Rakkaudella,

KIKU

Meatless monday; täytetyt paprikat

Viikonloppujen ollessa täynnä ohjelmaa, täytyy tyttöjen iltoja viettää arkenakin ja toisaalta, mikäs sen ihanampaa! Pieni irtautuminen arjesta ystävien seurassa.
Söimme ulkona terassilla, saunoimme, teimme kasvonaamiot ja jalkahoidot, ennen kaikkea vaihdoimme kuulumisia ja saimme arvokkaita mielipiteitä toisiltamme.

Ruokien ideointi ja teko on useimmissa tapauksissa mun vastuulla ja monesti se vastuu on mieluinen, kuten tälläkin kertaa.
Pitkän työpäivän jälkeen oli ihana tehdä jotain helppoa ja vaivatonta.

TÄYTETYT PAPRIKAT

Sin carne, neljälle

4-6 paprikaa (koosta riippuen)

3 dl riisiä

200g sieniä

200g ruohosipulituorejuustoa

150g aurajuustoa

Keitä riisi väljässä vedessä kypsäksi, noin 15-20 min. Mausta keitinvesi halutessasi kasvisliemikuutiolla.

Tällä välin pese paprikat, halkaise ne pituussuunnassa kahtia ja poista kanta sekä siemenet.

Jos käytät tuoreita tai pakastettuja sieniä, paista niitä pannulla, jotta ylimääräinen neste haihtuu pois. Voit kuullottaa samalla silputtua sipulia, jos paistinpannun kanssa kerran alat touhuamaan.

Valuta kypsä riisi ja sekoita sen joukkoon tuorejuusto, sienet ja murustettu aura.

Lusikoi seos paprikanpuolikkaisiin ja paista 200 asteisessa uunissa 30 min.

....aaaand you're done!

Kaveriksi sopii raikas salaatti, esim. lehtisalaattia, rucolaa, päärynää, saksanpähkinöitä ja kaiken kruunuksi vinegrette.

Kuvan löydätte rakkaudellakikun instagramista.

Jälkkärinä meillä oli hunajavaahtoa ja tässä todella mentiin siitä mistä aita on matalin, eli vaahdotettu kerma maustettuna hunajalla.

Oli muuten hyvää, ihan itsekin yllätyin.

Rakkaudella,

KIKU

Koti maalla - unelmaa?

Kotikyläni sijaitsee maaseudulla, Suur-Helsingin alueella.
Asukkaita ei kylässämme ole paljoa, muutamia satoja, ja muutamat muualta muuttaneet ovatkin sanoneet, että täällä tuntuu siltä, kuin aika olisi pysähtynyt. Kuin kaikki maailman kiireet eivät olisi ennättäneet vielä tänne.
Tämän kaikki ovat sanoneet kuitenkin erittäin positiivisessa mielessä.

Allekirjoitan itsekin sen, että elämme varsinaisessa lintukodossa.
Yhteisö on tiivis ja säästynyt monilta huonoilta ajoilta. Elämänrytmi on jouhevaa ja maatalous edelleen voimissaan. Naapuriin voi mennä kylään, joutumatta sopimaan viikkoja etukäteen sopivan ajan kalenterista.
Täällä kaikki tuntevat toisensa ja ovat valmiita puhaltamaan yhteen hiileen yhteisten, tärkeiden asioiden takia.

Keväällä pelastimme yhteistuumin kyläkoulumme lakkauttamiselta.
Koulu on pieni, todella pieni. Oppilasmäärä alle 20.
Lakkautus tullee olemaan väistämätön jossakin vaiheessa, etenkin jos kuntamme jatkaa samaa haluttomuutta pienempien kyläkeskusten kehittämisen suhteen.

Taistelu koulustamme ja sen jatkumisen ainainen epävarmuus ovat omalta osaltaan vahingoittaneet myös kylämme asuntomarkkinoita.
Pääosin asuntokanta on vanhaa ja vaatii remonttia, mutta uudempiakin asuntoja on viime aikoina ollut vaikeampi kaupata.
Ymmärrän lapsiperheiden huolen, etenkin kun nykyajan lapsista tuntuvat monet ottavan muutokset todella raskaasti. Toisaalta lapsien kasvava määrä vaikuttaisi vain positiivisesti koulumme tulevaisuuteen.

Kylämme on jokatapauksessa törmäämässä asiaan, jonka monet muutkin maalaiskylät Suomessa ovat varmasti kokeneet, ja josta voi tulla todellinen ongelma.
Mistä löytää uudet asukkaat vanhoihin taloihin syrjäseuduille, kun vanhat, suuret ikäluokat poistuvat seurastamme? Tästä on jo viitteitä meillä päin ja pahimmassa tapauksessa taloja voi jäädä tyhjäksi yhtäaikaa jopa kymmeniä.
Ylitarjonta luultavasti vaikuttaa myös talojen arvoon heikentävästi.

Mistä tähän löytyy lääkkeet?
Millä vakuutamme, että kylämme on todella asumisen arvoinen paikka?
Millä saamme kunnan päättäjät ymmärtämään, että sivukylien kehittäminen kannattaa yhtälailla, kuin isompien asutuskeskustenkin?

Minä näen potentiaalin, näen kauneuden.
Näen yhteishengen, turvallisuuden ja yksilön hyvinvoinnin.

Rakkaudella,

KIKU