torstai 2. lokakuuta 2014

Adrianmeren välkehtivä jalokivi

Kroatia jätti jälkensä meihin kaikkiin ja ennen kaikkea hyvällä tavalla.
Matka oli ihanan aurinkoinen ja rentouttava, täynnä ihania aisteja hiveleviä kokemuksia.

Bracin saari, joka sijaitsee Splitin edustalla, vain 50 min lauttamatkan päässä, oli pääkohteemme.
Majoituimme huvilassa Supetarissa ja teimme erinäisiä päiväretkiä loman aikana.
Brac on muuten erityisen tunnettu valkoisesta kalkkikivestä, jota on saarelta toimitettu jopa Valkoiseen Taloon!
..ja naapurisaari Hvar on varsinainen laventeliparatiisi!

Supetarin paras ravintola oli satamassa sijaitseva Palute, parhaat drinkit sai Hotelli Osamin kattoterassilta (upeiden näköalojen kera!) ja Bolin kyljessä sijaitseva Zlatni Ratin ranta oli kyllä hieno näky. Merivesi oli vielä syyskuun lopullakin +22, joten meressä kelpasi polskutella.

Splitin vanha kaupunki oli viehättä ja käymisen arvoinen, mutta kyllä Trogirin vanha kaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde, pesi mun mielestä Splitin vanhat nurkat aivan sata-nolla!
Trogirissa näkyi myös aivan uskomattomia yksityisjahteja. Siis sellasia, että silmät tippuu päästä ja suu loksahtaa auki,

Hintataso ei ollut niin edullinen, kuin olin kuvitellut, mutta eipä monessakaan maassa onneksi ole kalliimpaa kuin Suomessa.
Yllätyin myös siitä, miten eurooppalaisia kroatialaiset olivat.
Odotin enemmän vanhaa itä-blokin henkeä ja mentaliteettia, mutta luojan kiitos ei!
Rohkenisin jopa väittää, että muutamien vuosien päästä, kun maa pääsee vielä enemmän jaloilleen, tulee se olemaan hyvin kansainvälinen, jopa monin tavoin Suomen kaltainen.

Englannin kielellä pärjäsi, eikä vieras valuuttakaan tuntunut aivan mahdottomalta.
Itikoita oli vielä tähän aikaan vuodesta vähän liiankin kanssa, mutta antihistamiinit ja aloe verat mukaan niin kyllä pärjää!

Tuhannesta kuvasta karsin iloksenne yksitoista otosta, nauttikaa tunnelmasta!












Rakkaudella,
KIKU

2 kommenttia:

  1. Vaude mitä kuvia, näitä voisi katsella lisääkin! Paikannimet olivat huvittavia... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieli tosiaan on melkoista! Viikossa opin, että 'hvala' on kiitos ja 'dobro jutro' hyvää huomenta, mutta näiden ääntämisestä ei hajuakaan.

      Poista