Leikkitatuoinnit

Olen kerran tai kaksi (..tai kymmenen) maininnut pitäväni tatuoinneista miehellä.

Nojoo, täytyy myöntää että näissä kuvissa on myös miekkoset melko vähäpukeisia, mutta kyllä te ymmärrätte! ;)
Toisinaan mietin josko ottaisin itsellenikin tatuoinnin, mutta toistaiseksi ainakin pelko ja päättämättömyys estävät sen. MUTTA ne eivät estä pientä hauskanpitoa tussin kanssa!

Permanenttitussit ovat mahtavia! Etenkin Sharpie-merkkiset, niiden kanssa jälki on ehdottomasti parasta, ei suttaa! Törmäsin myös ohjeeseen, jolla tussin saisi kestämään jopa pari viikkoa, mutta enpä taida uskoa moiseen.

Siksi tyydyn hetken huviin, kestää minkä kestää.

Äiti sanoi mulle eilen illalla tussin kanssa touhutessani, että: "On siinäkin esimerkkiä näyttävä kummitäti..."
Oikeesti mähän oon tosi hyvä esimerkki, kun ajattelee asian oikein!
Mä neuvon tällä tavoin kokeilemaan "tatuointia", ennen kuin sellaisen hankkii. Onpahan jonkunlainen käsitys miltä se näyttäisi itsellä!

Taitaa äiti vaan muistella sitä yhtä kertaa noin kaksikymmentä vuotta sitten, kun tussilla tein meille molemmille Paken kanssa tatuointeja, oli mammalla nauru kaukana silloin. Juuriharjalla siinä sitten jynssättiin.

Totesin piirtelyjeni jälkeen, että ei mulla näyttäis pienet yksittäiset tatuoinnit jalkaterissä kyllä hassummilta...

Rakkaudella,

KIKU