Asukkaita ei kylässämme ole paljoa, muutamia satoja, ja muutamat muualta muuttaneet ovatkin sanoneet, että täällä tuntuu siltä, kuin aika olisi pysähtynyt. Kuin kaikki maailman kiireet eivät olisi ennättäneet vielä tänne.
Tämän kaikki ovat sanoneet kuitenkin erittäin positiivisessa mielessä.
Allekirjoitan itsekin sen, että elämme varsinaisessa lintukodossa.
Yhteisö on tiivis ja säästynyt monilta huonoilta ajoilta. Elämänrytmi on jouhevaa ja maatalous edelleen voimissaan. Naapuriin voi mennä kylään, joutumatta sopimaan viikkoja etukäteen sopivan ajan kalenterista.
Täällä kaikki tuntevat toisensa ja ovat valmiita puhaltamaan yhteen hiileen yhteisten, tärkeiden asioiden takia.
Keväällä pelastimme yhteistuumin kyläkoulumme lakkauttamiselta.
Koulu on pieni, todella pieni. Oppilasmäärä alle 20.
Lakkautus tullee olemaan väistämätön jossakin vaiheessa, etenkin jos kuntamme jatkaa samaa haluttomuutta pienempien kyläkeskusten kehittämisen suhteen.
Taistelu koulustamme ja sen jatkumisen ainainen epävarmuus ovat omalta osaltaan vahingoittaneet myös kylämme asuntomarkkinoita.
Pääosin asuntokanta on vanhaa ja vaatii remonttia, mutta uudempiakin asuntoja on viime aikoina ollut vaikeampi kaupata.
Ymmärrän lapsiperheiden huolen, etenkin kun nykyajan lapsista tuntuvat monet ottavan muutokset todella raskaasti. Toisaalta lapsien kasvava määrä vaikuttaisi vain positiivisesti koulumme tulevaisuuteen.
Kylämme on jokatapauksessa törmäämässä asiaan, jonka monet muutkin maalaiskylät Suomessa ovat varmasti kokeneet, ja josta voi tulla todellinen ongelma.
Mistä löytää uudet asukkaat vanhoihin taloihin syrjäseuduille, kun vanhat, suuret ikäluokat poistuvat seurastamme? Tästä on jo viitteitä meillä päin ja pahimmassa tapauksessa taloja voi jäädä tyhjäksi yhtäaikaa jopa kymmeniä.
Ylitarjonta luultavasti vaikuttaa myös talojen arvoon heikentävästi.
Mistä tähän löytyy lääkkeet?
Millä vakuutamme, että kylämme on todella asumisen arvoinen paikka?
Millä saamme kunnan päättäjät ymmärtämään, että sivukylien kehittäminen kannattaa yhtälailla, kuin isompien asutuskeskustenkin?
Minä näen potentiaalin, näen kauneuden.
Näen yhteishengen, turvallisuuden ja yksilön hyvinvoinnin.
Rakkaudella,
KIKU
Jossain vaiheessa meidän kaupunki tarjosi kaikille uusille kaupunkilaisille eli kaupunkiin muualta muuttaville "muuttorahaa" (en muista oliko sillä joku hienompi nimi). Näin yritettiin saada kaupungin laskuun kääntynyt väkiluku nousemaan ja peruspalvelut säilytettyä omassa kaupungissa. Sitä en tiedä, oliko porkkanasta hyötyä vai ei...
VastaaPoistaMeillä kuntaan kyllä virtaa koko ajan uutta väkeä reippaalla tahdilla, suuremmat taajamat pursuavat väkeä ja asutus levittäytyy yhä laajemmalle.
PoistaPääpainopiste on luonnollisesti näissä suuremmissa asutuskeskuksissa.
Pieni ihminen kuitenkin toivoisi, että maalaiskuntana itseään mainostava kuntamme panostaisi edes jollain tapaa myös siihen, että pienet kylätkin saisivat osansa tästä positiivisesta muuttoliikenteestä :) Esim. myymällä tonttimaitaan!