Syyskuussa alulle laittamani kylän nuorisoyhdistys piti viime perjantaina ensimmäisen yhteisen tapahtumansa leffaillan merkeissä. Osallistujia oli itseni lisäksi yhdeksän kappaletta, iältään 14-16-vuotiaita.
Minä tarjosin pop cornit elokuvien kaveriksi ja vein mukanani videotykin.
Kipinän nuorisotoimintaan sain kesän mittaan nähdessäni juurikin näitä samaisia nuoria kylällä ja erinäisessä kyläyhteisön toiminnassa.
Totesin jo silloin miten fiksuilta nuorilta porukka vaikuttaa ja miten kiva olisi puuhailla yhdessä heidän kanssaan, ja viime perjantai vain osoitti vainuni olleen oikeassa!
Miettikää nyt tuon ikäisiä teinejä, kuinka moni haluaa perjantai-iltana istua nuorisoyhdistyksen järjestämässä leffaillassa? Ei moni, voin kertoa.
Totesin jo silloin miten fiksuilta nuorilta porukka vaikuttaa ja miten kiva olisi puuhailla yhdessä heidän kanssaan, ja viime perjantai vain osoitti vainuni olleen oikeassa!
Miettikää nyt tuon ikäisiä teinejä, kuinka moni haluaa perjantai-iltana istua nuorisoyhdistyksen järjestämässä leffaillassa? Ei moni, voin kertoa.
Leffaillan päätteeksi olin kysymässä, että löytyykö heiltä kiinnostusta tällaiseen toimintaan enemmänkin, mutta en päässyt kuin "Hei mitä mieltä ootte..", kun mulle jo huudettiin "JOO!!!!"
Toiminta tulee siis jatkumaan ja uusia ideoita pohditaan koko ajan.
Muutamat kaverini ihmettelevät, että miksi ihmeessä mä tuhlaan aikaani ja nään vaivaa nuorisotoiminnan eteen, koska en hyödy siitä mitään. Väärin! Jos mulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen että nämä nuoret ei syrjäydy, niille jää hyvä fiilis ja hyvät muistot nuoruudesta landella ja ehkä ne jopa löytävät helpommin oman paikkansa maailmassa, niin enempää mä en voi toivoa.
Lauantaina olikin hulinaa, kun naapurissa asuva serkun poika (3v.) tuli ensimmäistä kertaa yökylään! Koko yökyläilyn suurin teema oli kotitontut.
Kaikki lähti aiemmin, kun pikkupojat löysivät meidän lautalattiasta oksanreiän ja ihmettelivät mikä se on ja että se pitäisi korjata.
Siinä tilanteessa sitten mielikuvitukseni alkoi laukkaamaan ja kerroin tarinan kotitontuista, jotka kurkistelevat kolosta. Koloja kuunneltiinkin ja kuultiin tiukujen helinää, jopa kuiskauksia ja tunnettiinpa korvalehden hipaisujakin!
Tällä kertaa kirjoitimme kotitontuille kirjeen, johon tontut olivat yön aikana vastanneet! Epäilemme kuitenkin että tontut eivät ehkä osaa kirjoittaa, sillä lapussa oli vain pienet käsien ja jalkojen jäljet, sekä sininen tähti.
Kaikki lähti aiemmin, kun pikkupojat löysivät meidän lautalattiasta oksanreiän ja ihmettelivät mikä se on ja että se pitäisi korjata.
Siinä tilanteessa sitten mielikuvitukseni alkoi laukkaamaan ja kerroin tarinan kotitontuista, jotka kurkistelevat kolosta. Koloja kuunneltiinkin ja kuultiin tiukujen helinää, jopa kuiskauksia ja tunnettiinpa korvalehden hipaisujakin!
Tällä kertaa kirjoitimme kotitontuille kirjeen, johon tontut olivat yön aikana vastanneet! Epäilemme kuitenkin että tontut eivät ehkä osaa kirjoittaa, sillä lapussa oli vain pienet käsien ja jalkojen jäljet, sekä sininen tähti.
Myös helmiaarteita tutkittiin tarkkaan, varmaankin vielä naamiaisten jälkeisessä merirosvohengessä! ;)
Pikkujoulukutsut mummilan jouluvalmistajaisiin on laitettu eteenpäin ja ajatus joulusta on vielä hieman lämpöisempänä sydämessä. (Ihan kuin mun into ei palaisi jo roihuna..!)
Siitä innostuneena laitoin viimein lokakuussa ylöskaivamani kielojuurakot multaan sisälle. Saa nähdä onnistuuko hyötäminen multa heti ekalla kerralla ja saammeko jouluksi ihania, tuoksuvia kieloja.
Tein myös toisen kokeilun, joka löytyi vasta hankkimastani Martha Stewartin Käsintehdyt juhlakoristeet kirjasta; kuplivat jalkakylpykuutiot.
Ohje on kupliville kylpykuutioille, mutta koska kylpyamme löytyy vain harvalta, niin lisäsin seokseen merisuolaa ja tein niistä pienempiä. Toisin sanoen siis täydellisiä jalkakylpyä varten!
Kuutioihin tulevat ainekset ovat hyvin tavallisia ja helposti saatavilla: ruokasoodaa, sitruunahappoa, maissitärkkelystä, elintarvikeväriä, vettä ja eteeristä öljyä (esim. eukalyptus, laventeli, tms.)
Meillä ainakin oli peräti eräänlainen buumi aikoinaan noiden tuoksuöljyjen kanssa, joten kotoa löytyy lähemmäs tusinan verran eri tuoksuisia eteerisiä öljyjä.
Ensimmäisessä koeversioissani tein hennon keltaisia ruusupuulta tuoksuvia paloja, jotka kuohuivat yli liiallisen vesimäärän takia, mutta toinen versioni, eukalyptus-palat, onnistuivat jo odotusten mukaisesti! Kokeilulistalla on vielä laventelin tuoksuiset palat, yritän ratkaista miten saisin syvemmän värin ilman että palat kostuvat liikaa ja ehkä menettävät kuplivuutensa.
Palat ovat toistaiseksi vielä pusseissa, mutta jouluksi laitan ne koristeltuihin lasipurkkeihin ja kenties joulupukki vie niitä joidenkin kuusien alle...
Ensimmäisessä koeversioissani tein hennon keltaisia ruusupuulta tuoksuvia paloja, jotka kuohuivat yli liiallisen vesimäärän takia, mutta toinen versioni, eukalyptus-palat, onnistuivat jo odotusten mukaisesti! Kokeilulistalla on vielä laventelin tuoksuiset palat, yritän ratkaista miten saisin syvemmän värin ilman että palat kostuvat liikaa ja ehkä menettävät kuplivuutensa.
Palat ovat toistaiseksi vielä pusseissa, mutta jouluksi laitan ne koristeltuihin lasipurkkeihin ja kenties joulupukki vie niitä joidenkin kuusien alle...
Löysin eilen varsinaisen aarreaitan netistä! Sivusto handimania.com on jokaisen käsillään tekevän unelma! Täynnä jos jonkinlaista kiinnostavaa puhdetta kokeiltavaksi! Ainakin mulla jo sormet syyhyävät ja selaimen kirjanmerkit pursuavat valikoituja ohjeita!
Ennen joulua on ainakin pakko kokeilla appelsiinikynttilöitä (tarvitset vain appelsiinin ja oliiviöljyä) sekä sukka-apinaa. Lahjaideoita sivusto tarjosi myös valtavasti, odottakaahan vain..!
Ennen joulua on ainakin pakko kokeilla appelsiinikynttilöitä (tarvitset vain appelsiinin ja oliiviöljyä) sekä sukka-apinaa. Lahjaideoita sivusto tarjosi myös valtavasti, odottakaahan vain..!
Nyt täytyy rauhoittua, muuten en malta olla yhtään aloillani.
Rakkaudella,
KIKU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti