Jää tuoksuu jo

Kesä on kauneimmillaan, mutta silti mun ajatukset on suuntautuneet jäälle.
Tämä aika kesästä on monesti sitä hermoja raastavinta, kun joukkueiden fanit kuumeisesti odottavat uusien pelaajasopimusten julkistamista.
Monissa joukkueissa toki saattaa olla, ja onkin, parempi tilanne rosterin suhteen kuin meillä, sillä meiltä puuttuu vielä pari tärkeää avainpelaajaa, kuten ykkösmaalivahti ja ykkössentteri.

Ykkösmaalivahtihan meillä oli jo hyppysissä, mutta Antti Raannan pelattua unelmakautensa ja siihen päälle vielä ihan asialliset MM-kisat, ei ollut epäselvää että osoitteeksi suuntautui Helsingin sijaan Amerikan Yhdysvallat.
Heinäkuun ajan joukkueen toimistokin lomailee, joten uutisia on odotettavissa vasta kolmen viikon kuluttua.
Minä elän siis verrattain jännittäviä aikoja.

Lievittääkseni tätä epätietoisuuden tuskaa tarkkailen huhuja liittyen joukkueen rakentumiseen. Jatkoajan keskustelupalsta on mitä mainioin (lue: hauskin) foorumi tiedonjanoon.
Olen myös huomannut että miesten maailmassa juoruilussa ei noudateta kultaista sääntöä:

 ”Kuulin varmalta taholta että joukkue on tehnyt sopimuksen kahden pelaajan kanssa. Molemmat pelaajat ovat kovia nimiä, ette tuu pettymään, en kuitenkaan voi kertoa keitä he ovat.”
EI NÄIN!!!! Joko sä kerrot mitä sä tiedät, tai sä pidät leipäläpesi supussa.
Samainen kaveri kävi myöhemmin tiputtelemassa lisätiedonmurusena: ”Maalivahti on ollut jengissä aiemminkin, sekä pelannut muissakin SM-liiga joukkueissa.” VOI NY KEHVELI!

Päivän parhaat naurut saa myös samaisesta keskusteluketjusta, sillä monilla on eri käsityksiä siitä ketkä ovat hyviä, joukkueen arvoisia pelaajia ja ketkä taas eivät..
Tänään lueskelin viestiä, jossa kirjoittaja toivottaa iloisesti kaunista kesäpäivää ja kertoo riemukkaasti melko varman huhun, että joukkueeseen on liitetty J. Hauhtonen.
Seuraava kirjoittaja kommentoi edeltävää uutista näin:
”Oliko tuo Hauhtonen joku vitsi? Eihän se jumalauta ole edes kahteen vuoteen pelannut missään. TPS:stäkin tuli kenkää ja Sveitsin kakkosliigasta jne. Ei saatana.”

Repesin aivan täyteen nauruun lukiessani tätä töissä, onneksi ei ollut ketään ympärillä ihmettelemässä mun reaktiota!

Muutamana päivänä olen myös silmäillyt naapureiden toimintaa ja mielenkiinnolla lueskelin ketjua Jokereiden KHL:ään siirtymisestä. Vertailukohteeksi löytyi myös muutaman vuoden takainen Blues –fanien keskusteluketju lähes samaisesta aiheesta, kun keväällä 2011 spekuloitiin Bluesin siirtymisestä Kontinental Hockey Leagueen.
Bluesin keskusteluketjussa asiaa tarkasteltiin monitahoisesti, pohdittiin mahtaisiko ratkaisu olla kannattava ja mitä se tulisi vaatimaan. Jokereiden ketjussa oltiin rinta rottingilla, uhmakkaana. Aivan kuin he olisivat SM-liigan ylivoimaisesti paras joukkue ja siksi heidät valittiin KHL:ään.
Eräs tuttuni kävi melkolailla aiheetta facebookissa kettuilemassa mulle HIFK:sta ja kuittasin pojalle että tervetuloa huutelemaan uudestaan sitten kun palkintokaapissa on yhtä monta suomenmestaruutta kuin meillä. Tämähän ei hidastanut meininkiä, vaan saan vastaukseksi ”Hahhah, mites noi KHL-mestaruudet!?”
OIKEESTI, ei morjens.. Miks mä tunnen näitä jokerifaneja?

Realistisesti uskoisin että Jokereilla kuluu vähintäänkin kymmenen kautta, ennen kuin voidaan alkaa haaveilla mitaleista.
Huomattavasti paljon isompaan liigaan siirtyminen ei käy kivuttomasti ja monet eivät pysty kuvittelemaan mitä kaikkea tuo muutos tulee vaatimaan joukkueelta ja sen johdolta.
Kaikki tulee toki sujumaan nopeammin, jos rajan takaa tulevat rahamiehet ostavat enemmistöosuuden joukkueesta/koko toiminnan, saavat päätösvallan, tekevät muutoksia suurella rahalla ja lisäksi lyövät vielä törkeän kokoisen pelaajabudjetin tiskiin. Tällä menolla puhutaan mahdollisista mitalipeleihin pääsystä aikaisintaan ehkä seitsemän vuoden päästä. Tosin siinä kohtaa tuskin joukkueella on enää mitään tekemistä Jokereiden kanssa.

Rakkaudella,
KIKU