Peukalosta onnistuin raastamaan tuossa aiemmin päivällä palasen pois tehdessäni porkkanaraastetta. Kyllä siitä aika mehukas lihakimpale irtosi, muttei onneksi mitään, mitä ei vaaleanpunainen pupulaastari voisi paikata! Nyt vaan odottamaan että millon tämä kolmen huonon jutun sarja saa jatkoa ja mitä hyvää sen jälkeen on tiedossa! Pakko olla jotain tosi hyvää, koska on toi peukku kyllä melkoisen kipeä!
Ässän kanssa ollaan vähän jumissa, koska sen koira (ja myös se pirun kissa!), on molemmat seilanneet mun ohi tärkeysjärjestyksessä! Tuntuu olevan melko kaukana takana ne ajat kun vastaanotin rakkaudentunnustuksia!
Miettikäää nyt, mä ehdotan romanttista iltaa joulupäivälle (kun meillä tulee ensimmäinen kuukausi täyteen); hyvää safkaa, leffa illan ratoksi, yhdessä oloa ja jos koira vaikka pääsis johonkin hoitoon, niin voitais viettää yökin samassa osoitteessa! ..Ja mitä mä saan vastaukseksi?
"Kuulostaa tosi hyvältä, mutta meillä on sellanen periaate, että jos koira ei voi lähteä jonnekin, niin sitten jätän minäkin menemättä."
Selvä...
Ehdotan että sitten ois varmaan helpompi olla Ässän luona iltaa, joka taas tarkoittaa sitä että kissa ja minä ei mahduta saman katon alle.
Tällä kertaa tulee vastauksena: "Niin no... Eikö se ole ihan sama että ollaanko me sun vai mun luona, kunhan ollana yhessä?"
SIIS EIKÖ SE NYT OLLUTKAAN VIELÄ SELVÄÄ ETTÄ KATTI ETSII UUDEN KODIN ITSELLEEN ASAP!??
Tässä on kohta valintatilanne edessä; minä tai kissa!
Ei sinällään että voihan se tulla koiran kanssa munkin luokse, mutta olis ollut kiva olla ihan vaan kahestaan ilman että koira tuijottaa sua aina tasan tiettyinä kellonaikoina, että nyt pitäis päästä ulos..
Tiistaina meillä oli sitten Marttaporukan pikkujoulut ja kyllä riitti taas naurua ja iloa!
Hyvä porukka kasassa, niin mikäs siinä on aikaa yhdessä viettäessä!
Minähän tietty olin panostanut tunnelmaan ja saavuin paikalle tonttulakissa!
Samalla "reissulla" taas huokailin koti-ikävää landelle, voih! Mun paikka vaan yksinkertaisesti on siellä peltoaukeiden ja metsien keskellä, siellä minne sydän jäi muutama vuosi sitten kotoa pois muuttaessa! Toisaalta en tiedä oisko sitä ymmärtänyt edes näin vahvasti omaa paikkaansa, ellei olisi kokeillut tätä kerrostaloasumistakin!
Aiemmin tiistaina pidimme myös palaveria pomoni kanssa.
Minulle tarjottiin jatkoa ensi syksyyn asti ja täysillä tunneilla! Eipä siinä paljoa tarvinnut miettiä kun ilmoitin että kiitos, kyllä mä tänne jään!
Hommat tulevat lisääntymään melko reippaasti, kun otan hoitaakseni myös IT-puolen hommia, mutta ei siinä oo mitään mitä mä en pystyisi handlaamaan! Saan uusia kokemuksia ja pääsen osoittamaan kuinka pätevä ja korvaamaton työntekijä mä olen firmalle! Vielä kun saan hiottua työajat fiksusti, niin sitten olen tyytyväinen!
Lucian päivänä vietettiin äiskän kanssa päivää, jolloin tehtiin asioita "ekaa kertaa elämässä".
Oltiin ekaa kertaa Tuomaan markkinoilla Senaatintorilla, ekaa kertaa Helsingin Tuomiokirkossa, ekaa kertaa seuraamassa Lucia-kulkuetta, ekaa kertaa Vanhalla Ylioppilastalolla joulumyyjäisissä.
Ei oikein tuntunut mikään vetävän vertoja Keski-Euroopan tai edes Kööpenhaminan vastineille, mutta olivathan ne kaikki suomalaisella mittapuulla hienoja tapahtumia ja paikkoja! Suosittelen kyllä kerran ainakin elämässä kokeilemaan!
Kaikki joululahjatkin olen saanut viimein paketoitua, kun posti viimeisen lahjan toimitti perille. Myös syntymäpäivälahja kaksitoista vuotta täyttäneelle serkullenikin tuli hoidettua kunnialla, vaikka se tuntuikin todella vaikealta rastilta! Onneksi luotin vaistoihini ja siihen että kyllä mä tiedän mikä on pinnalla nyt! Ostin siis pojalle trikoohaalarin (onepiece, jumpsuit, millä nimellä haluatkaan sitä kutsua...) ja kuulemma synttärijuhlien jälkeen sitä sovitettuaan, ei poika halunnut enää riisua sitä ollenkaan! Jauzaa!
Justiinsa tehtiin äiskän kanssa treffit huomiselle kirjaston joulukonserttiin, joten ensi viikkokin näyttää alkavan touhukkaana :) Onneksi tulee pian joulu, niin sitten voi rauhoittua yhdessä kaikkien rakkaiden kanssa!
Tarmokasta ensi viikkoa toivottaen,
Rakkaudella,
KIKU
KIKU
Äiskä oli pessy mun sukat, jotka jätin sinne itsenäisyyspäivänä ja en mä siis sillon huomannu ettei ne oo samaa paria! Sama pohjasävy ja raitoja molemmissa... Joo, näöntarkastukseen voisin mennä!
Koska oon nyt jo niin hemmetin pätevä ja kätevä, niin teinpä töissä johtoryhmän palaveriin hedelmätarjottimen! ..Ai miten niin mun toimenkuva on jo nyt vähän laaja/epäselvä?
Paras joulukirja kautta aikain! Viirun ja Pesosen jouluun ei ikinä kyllästy! Meinas tulla mamman kanssa suru puseroon, kun se ei meinannu heti löytyä tänä vuonna!
Lucia-saattue Tuomiokirkossa
Olikohan tämä kuva nyt Anna-lehdestä, en muista, mutta miten kauniit eläinaiheiset maatuskat voi ollakaan! Olisikohan ollut että kyseisiä puisia ihanuuksia myi Mariankadun Olkkari -niminen liike..
Joululahjat ready to go!
Tuomaan markkinoilta löysin uuden miehen! Omistin samanlaisen jo monia vuosia aiemmin, mutta se katosi ja harmitti vietävästi! Nyt vääryys on korjattu ja uusi hopeinen miekkonen kiipeilee korvassa!
Punainen jouluntoivotus, kylläpä sai suupielet hymyyn ja faijan kateelliseksi! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti