sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Sama meno jatkuu!


Tervetuloa seuraan, olet sitten vanha tuttu tai vastikään Kikun löytänyt!

Eräs jakso elämässäni todellakin loppui, kun edellisen blogini kapasiteetti tuli täyteen. Vuoden kesti sitä iloa, mutta nyt tuli aika siirtyä uusille laitumille ja tänne päädyttiin.
Blogaamisen myötä olen löytänyt paljon uusia puolia itsestäni ja tavoittanut itseni toteuttamisen ilon.
Kesälomallani pohdin paljon työtäni ja huomasin saaneeni virikkeitä ympäristöstä.
Eräänä päivänä mainitsin äidilleni josko minusta tulisikin kuvanveistäjä, toisena päivänä taas heitin ilmoille burleski-tanssijaksi ryhtymisen…
Kuvataiteelliset lahjani ovat surkeat, minulla on kaksi vasenta jalkaa sekä rytmitaju päin honkia, joten kumpikaan urasuuntaus ei todellisuudessa ole realistinen vaihtoehto, mutta äitini sanoi ääneen sen mitä itsekin olin havainnut: ”Sä näköjään kaipaat jotain sellaista hommaa, jossa pääsisit toteuttamaan itseäsi.”
Tätä kautta löysin unelmatyöni, johon sisältyy kaikki, mitä työltä haluan; itsenäisyyttä, mahdollisuutta tehdä töitä kotoa käsin, esilläoloa, joustavat työajat, käsillä tekeminen ja oman visioni toteuttaminen.
Melkein pelottaa sanoa tämä unelma ääneen, mutta olen sitä pohtinut jo monelta kantilta, joten here goes nothing.
Minä haluaisin työkseni tehdä kokkiohjelmaa. Omasta keittiöstäni.

Haluaisin rohkaista ja innostaa ihmisiä tekemään ja kokeilemaan, kokkailu kun ei ole ydinfysiikkaa!
Suomessa suurin osa kokkiohjelmista on puisevia, jähmeitä ja väkisin tehtyjä. Niistä puuttuu ruoanlaiton hauskuus ja syömisen ilo!
Haluaisin näyttää että kuka tahansa voi laittaa ruokaa, oli sitten koulutus, tausta tai ikä mikä tahansa! Hyvä ruoka kuuluu kaikille!

Uskon vahvasti että minun luonteellani ja persoonallisuudellani pystyisin vaikuttamaan ihmisiin positiivisesti. Sitä paitsi, olenhan mä hemmetin helposti lähestyttävä ihminenkin!!!
Mietin mahdollisuutta lähteä tarjoamaan itseäni ja ideaani tuotantoyhtiöille, mutta haluaisin tehdä homman mahdollisimman pitkälti niin, etten olisi sidottu minkäänlaisiin mainostuotteisiin, jotta voisin kehua niitä tuotteita, joista oikeasti pidän tai jopa antaa risuja niille tuotteille, jotka eivät mielestäni toimi. Voisin myös lainata juuri niitä ulkomaisia ruoanlaitto-ohjelmia, jotka ovat inspiroineet minua, ilman että pitäisi miettiä millä kilpailevalla kanavalla ohjelma on joskus pyörinyt..
Tästä syystä lähimpänä ideologiaani olisi netissä pyörivä kokkailuohjelma.
Ilman mainostuloja ei vaan tässä tilanteessa ole mahdollisuutta tuloihin.
Unelmani ajautui umpikujaan.

Nykyisessä työssänihän minulle vihdoin saatiin sanottua että jatkomahdollisuutta ei valitettavasti ole. Eipä tässä kai muuta kuin etsimään työtä, josta saisi leivän pöytään.

Olen tainnut tämän seuraavan lainauksen kirjoittaa ennenkin, mutta:
”Change always comes bearing gifts”
Price Pritchett

Lopuksi vielä muutamia kuvia taannoiselta Düsseldorf & Köln –turneelta!
Aivan mahtavaa kesän jatkoa!

Rakkaudella,
KIKU






















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti