sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Kesälomalla, osa 2

Tämä "emäntä" riensi jo kesälaitumille (kahdeksi kokonaiseksi viikoksi) ja on nauttinut olostaan täysin rinnoin!
Viime viikonlopun kesäjuhlat menivät mukavasti, urheilukentällä riitti tohinaa ja touhua, illalla taasen juttua ja laulua. Naapurisuhteita ylläpidettiin ja uusia luotiin. Junnu ei tosin päivän maastojuoksukilpailussa päässyt aivan tavoitteeseensa.. Kolme kilometriä oli tarkoitus mennä alle kahteentoista minuuttiin, mutta niukin naukin jäi lopputulos alle viidentoista minuutin.
Viikko jatkui hienosti, kun paikallislehdessä julkaistiin mielipidekirjoitukseni kyläkoulumme jatkosta. Olen saanut paljon kannustavaa palautetta ja kiitosta aiheista, joihin kiinnitin huomiota (itä-Suomessa asuvalle kummitädilleni huom! Kyseinen lehti laitetaan tulemaan sulle postissa, samassa on juttua kesäjuhlista!)

Juhannuskin meni mainiosti, vietettiin perinteiset juhannuskisat, grillattiin, käytiin nostamassa lippu salkoon Seurantalolla ja pidettiin lystiä. Keli on ollut täällä etelässä koko viikonlopun ajan kuin morsian! Sen kunniaksi käytiin tänään iltasella oikein uimassakin! Kiku tosin tyytyi vain kahlaamaan, sillä uimapuku on edelleen mun kämpillä. Eka muuttokuorma kylläkin saapui kanssani kotiin jo torstaina.

Ensi viikon ajan keskitymmekin äiskän kanssa muuttokuorman siirtämiseen, hihii! Sitten mä olen taas aidosti  maalainen! <3
Tästä tulikin mieleeni, kai kaikki olette jo nähneet videon "Böndeboogie"? AIVAN LOISTAVA! Sitä paitsi yksi isännistä on aikamoinen ilo silmälle! ;)
Anyway, kerron rakkauselämän päivityksiä toisella kertaa, nyt kuvia, olkaa hyvät!


Kesäjuhlissa oli näyttely kaikenlaisista ajovehkeistä. 
Tämän oli rakentanut pojilleen eräs kyläläinen isä. 
On meinaan niin hieno peli, että minäkin tulin kateelliseksi!



Ensimmäinen muuttokuorma paria laatikkoa vailla. Enempää ei mun pieneen koslaan kerralla mahtunut.

"Niinkuin seppelepäinen, vain nuori Kiku on.."



Juhannuksen pikkukisailijoille oli järjestettynä muumijahti. Palkinnoksi muumikeksejä ja fruitiet.



Kiistelty tilanne; estikö takana ollut kivi pulikan kaatumisen? Vastaus; Ei estänyt!


Maitolaituri Juhannusyönä

Superkuu teki mut villiksi


Naapurin tontilla käytiin keräämässä vihta-ainekset


Enkelin piti saada siipi 

Aamupalaksi vohveleita, suklaakastiketta, kermavaahtoa ja tuoreita kirsikoita

Saku Sammakko asustelee pensaan alla. Minähän meinasin saada sydiksen, kun tuo hyppäs melkein varpaille. Sammakot ei missään nimessä lukeudu mun listaan "elävät olennot, joiden kanssa haluan tehdä lähempää tuttavuutta".


Palailemisiin!



Rakkaudella,

KIKU

torstai 13. kesäkuuta 2013

Marttailta ja uimahallikauden päätös

Tohinaviikon touhut jatkuvat!

Tiistainen marttailta pääsi yllättämään monella tapaa, sillä minun aikanani ei ole vielä tuollaista osanottajamäärää nähty marttaillassa! Normaalisti osallistujia on 10-15, tällä kertaa huimat 21 henkilöä! Jäseniähän meillä taitaa olla lähemmäs viittäkymmentä, joten karkeasti arvioituna puolet oli paikalla! Mahtavaa!

Illan aiheena oli päähieronta ja sen myötä opimme mitä voimme itse tehdä esim. lievittääksemme päänsärkyä, sekä mitä voi tehdä kaverin kanssa. Todella antoisa ja mielenkiintoinen ilta! Parasta oli että illan vetäjäkin löytyi omasta porukasta! Mitä kaikkia taitoja porukasta löytyykään! Syksyksi on suunnitteilla jo karjalanpiirakoiden tekoa.
Marttailloissa on yleensä myös arvonta ja tällä kertaa siinäkin kohtaa oli ylitetty rima heittämällä! Normaalisti palkintona on jos jonkinlaista pientä sälää, nyt oli kukantaimia (Lobeliaa, Lumihiutaletta, Pelargoniaa jne.) ja uuden sadon tuoreita kaaleja! En voi olla hypettämättä tätä! Loistava idea!

Harmitti vain muutamien vanhempien rouvien käyttäytyminen illan aikana, meinasivat pilata fiiliksen kyllä aika roimasti. Marttailtoihin osallistuminen kun kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen.

Töissä kävi lannistamaan mieltä pomoni suhtautuminen työntekooni ja jaksamiseeni. Pomoni on kevään mittaan ilmoittanut minut vapaaehtoiseksi jos jonkinlaiseen ylimääräiseen projektiin ja tähän asti olen pystynyt hoitamaan hommat (ylitöiden kautta tosin), mutta tällä viikolla omat työni ovat alkaneet kärsiä näistä projekteista. Ilmoitin että en voi enää ottaa vastaan projektitöitä, tai muuten normaalityöni jää jälkeen.
Pomo ilmeisesti ei kuunnellut ollenkaan, sillä sanoi että: "No katotaan sitä ohjeiden tekoa (suomeksi ja englanniksi) sitten sun lomaan jälkeen."
Eikä ole edes eka kerta kun pomo sivuuttaa täysin mun (tai työkaverini) puheet ja alkaa horisemaan päälle omiaan...

Kevään mittaan olemme viikoittain käyneet äiskän kanssa vesijuoksemassa ja nyt oli edessä viimeinen kerta. Reippaasti suoriuduimme tälläkin kertaa ja sen kunniaksi menimme läheiseen Chico's ravintolaan viettämään kauden päättäjäisiä.
Siinä syödessämme totesimme että eipä kyllä tarvitse Chico'seissa enää käydä. Ruoat eivät maistuneet oikein miltään. Äidin annoksen paahdetut "kauden kasvikset" sisälsivät mm. omenaa. No onhan se kausi meneillään aina jossakin päin maailmaa, mutta että omena lasketaan kyseisessä ravintolassa kasvikseksi.. Olisikohan ruokalistan laatijan aika palata takaisin koulun penkille?

Jälkiruokaakaan ei tehnyt mieli jäädä syömään.

..Sen sijaan kävin ruokakaupasta ostamassa kotiin hieman pientä hyvää!
Leivonta-aineiden lisäksi mukaan tarttui hieman suklaata ja tuoreita kirsikoita! Lidlistä 8,95 kilohinnalla olevia tuoreita kirsikoita Hollannista, en voinut vastustaa! Uskalsin tosin ostaa vasta pienen pussillisen, mutta oli niiiiiin ihanan makuisia, että käyn ehdottomasti hamstraamassa lisää viikonloppua varten!
Kotiovella odottikin pieni paketti Twinings -teenvalmistajalta. Sisällä kuusi pussia Wild Berries -teetä! From Twinings with love!


Villimarjatee kruunasi mun iltaherkut! Rentoutuneena ja onnellisena vetäydyin budoaariini lepäämään.




Rakkaudella,
KIKU

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Toiminnantäyteinen viikonloppu

Viikonloppu hurahti mennä sellaiseen tahtiin, että hyvä kun Kiku pysyi mukana!

Perjantaina yllätin äiskän menemällä jo iltapäivästä landelle (mamma luuli että tulen vasta lauantaina) ja siinä hetken hengähdettyäni ja syötyäni, lähdin kävelemään metsän poikki naapuriin, jossa minua odottivat kaksi pientä leikkikaveria!

Siinä meni ilta leikkiessä ja kavereiden mentyä nukkumaan jäätiin istumaan vielä pihalle iltaa pienellä porukalla (äitikin oli saapunut paikalle, "hakemaan" mua).
Puolen yön maissa käppäiltiin takaisin kotiin äiskän kanssa, nauttien Suomen suvesta.
Vähän vilakka tuli yöllä, ei voi puhua lämpimistä kesäöistä!
Ennen nukkumaanmenoa oli saatava vielä suolainen kakku hyytymään seuraavan päivän rientoja varten.


Tein pieneen irtopohjavuokaan (18 cm halkaisijaltaan) keksimurupohjalla olevan hyydytetyn lohikakun.
Pohjalle 100 g täysjyvägigestivea ja pari rkl sulatettua voita.
Täytteeseen laitoin 100 g Philadelphia tuorejuustoa, 150 g kylmäsavulohta, 2 pientä avocadoa, puolikas kurkku, sitruunamehua, ruohosipulia, 1 dl vaahdotettua kermaa ja 1 liivatelehti. Mausteeksi vähän suolaa ja pippuria. Tilliäkin olisin laittanut, mutta maustepussi ei sattunut käteen tällä kertaa.

Lauantaina oli suuri juhlapäivä!
Suoritimme esivalmisteluja äidin kanssa, samalla kun odotimme uutisia, että minkä tähden se meidän junnu on oikein kesken työpäivänsä päätynyt terveyskeskukseen! Luojan kiitos junnua oli alkanut vain huippaamaan töissä ja tämä johtui pojan kuumeesta. (Isosiskon mielestä tähän saattoi myös vaikuttaa pikkuveljen tämän hetkinen elämänmeno, joka ei ole sieltä rauhallisimmasta ja levollisimmasta päästä.....)


Koristelin tyytyväisenä kalakakkuni loppuun ja aloin valmistautumaan varjohäihin.
Perinteisesti vietimme hääjuhlaa kuninkaallisessa hengessä, ensin fiilistellen Madeleinen ja Chrisin hääseremoniaa tv:stä, jonka jälkeen nautimme hääkahvit. Tarjolla oli "smörgåsbord" henkeen tehty kalakakku, Madeleine -leivoksia sekä Brita -kakkua raparperilla ja mansikoilla.

Päälle oli myös laitettu hieman parempaa asustusta, nähtiinpä jopa hyvin englantilaiseen tyyliin hattukin!


Innostuin itse jopa kokeilemaan päähäni "muumipapan" hattua, kuten 3v. häävieras sanoi. Olihan se ihan hauska lisä, mutta valitettavasti liian iso mun päähän.

Hääjuhlista kiirehdin seuraaviin rientoihin; Victoria's Secret Birthday Bash!
Juhlatilaisuus oli eräässä galleriassa ja juhlien aikana me vieraat saimme nauttia muotinäytöksestä, livemusiikista ja kuohuviinibaarin antimista!

Kuohuviini oli mietoa ja makeaa, ihanan sopivaa tuohon iltaan! Kylkeen sai nauttia mm. tuoreita mansikoita, vaahtokarkkeja, suklaata ja pieniä suolarinkeleitä. Ihanat juhlat! Erilaisia siipiä näkyi moneen lähtöön, jokaiselle jotakin.

Minä pidin päälläni tuon ylempänäkin pilkistävän mustan mekon, lisäten asuun sinimustat keijun siivet.


Jatkot olivat Helsingin keskustassa Namussa, jossa olin ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Uskomattoman kallis yökerho, yrittää väkisin olla "pintaliitopaikka" ja palvelu on todella huonoa. Not my cup of tea. Tästä huolimatta ilta oli kyllä mainio, oli ihana tälläytyä ja juhlia kaimani syntymäpäiviä. Lahjaksi sankarittarelle veimme muuten parin työkaverini kanssa korkokengät, joihin lahjansaaja rakastui heti! Istuivat kuulemma vielä täydellisesti!

Sunnuntaina heräsin melko levänneenä, ilman krapulaa (koska skumppabaarin tarjonta oli mietoa ja Namun hinnat niin uskomattomia, ettei tehnyt mieli nautiskella siellä kovin montaa juomaa) ja valmiina lähtemään landelle hakemaan mun edellisenä päivänä sinne jättämiä tavaroita.
Ennen lähtöäni kävimme junnun kanssa tekstiviestitse keskustelun;


Kiku: "Mä tuun tunnin päästä sinne, haluuko sairas karhunpoika jotain kaupasta?

Junnu: "Jotain pientä suolasta ois kiva saada"

Kiku: "Niinku mitä? Sipsejä? Lihapullia? Mozzarellatikkuja? Grilliin jotain?

Junnu: "Jotain Etelä-Euroopan tapaksia. Yllätä mut."

Kiku: "Oi! Will do!"

Mä innostun aina, kun puhutaan tapaksista, niin tälläkin kertaa! Koska tämä tuli äkkiä, piti tyytyä kaupan melko valmiiseen valikoimaan. Mukaan tarttui tuoretta leipää, hunajamelonia, tomaattia, viinirypäleitä, mozzarellaa, vuoristojuustoa (randomilla otin, en suosittele!), Mustapekka -juustoa, Prosciutto Bresaola, härän kylmäsavuleike, tsatsiki, tuorejuustotäytteiset jalapenot ja oliiveja.



Tapakset nautittiin ulkona ja oli kyllä maukasta!
Samalla ihailtiin äiskän puutarhan uutta asukasta, perheen mustaa sorsaa. Saanko esitellä; Kalevi The Sorsa.



Kalevi etsiskelee vielä paikkaansa. Toistaiseksi lepäilee terassilla paistattelemassa päivää.

Sunnuntai-iltana esittelin asuntoani seuraavalla asukkaalle ja samalla konkretisoitua itsellenikin se että olen todella muuttamassa pois. Pieni haikeus kyllä nousi pintaan, vaikken kadukaan valintaani. Uusia tuulia kohti, elämä osaa kyllä pitää meikäläisestä huolta.

Maanantaina alkoi vasemman jalan akillesjänne vihoittelemaan, eikä ihme viikonlopun juoksujen ja korkokenkäilyjen jälkeen! Kylmähoitoa akillekselle ja Lorax pyörimään dvd:ltä.

Viikko on täynnä jälleen toimintaa, mutta mikäs sitä kesällä touhutessa!
Palaamme asiaan!



Rakkaudella,
KIKU

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Jäätelökesä

Suomalaiset syövät vuodessa noin 14 litraa jäätelöä per henkilö.
Se on eniten Euroopassa ja koko maailmassakin kärkikastia.
Kotipakkausten suosio on noussut, (Ben&Jerry’s!), mutta kyllä itse odotan joka kevät mielenkiinnolla tulevan jäätelökesän uutuuksia.
Tänä keväänä uusi ”jäätelösato” toi mukanaan jälleen rohkeita kokeiluja sekä varmoja hittejä.
Itse olen ehtinyt maistella vasta muutamia puikkoja, mutta niistäkin on paljastunut jo pettymyksiä sekä uusia suosikkeja.
Marabou Vanilla
Suklaa on taattua Marabou –laatua, NAM! Jäätelö on kuitenkin mauton pettymys, samoin puikon koko.
En usko että tulee ostettua enää toiste, Maraboun suklaata kun saa levynäkin.
Classic pekaani – suolainen kinuski
Classicin varma laatu sekä pähkinä/kinuski/suolaisuus –asetelma eivät jätä minua kylmäksi! Tätä jäätelöä on tullut syötyä jo useampi puikko!
Maku on tasapainossa ja sopii mun makeanhimoon lähes poikkeuksetta. Suklaa on ihanan paksua ja maistuu hyvältä, kuten Classic –jäätelöissä aina!
Eikä haittais kyllä löytää sellaista puikkoa, jolla voittaa iPadin!
Magnum  nro 1 First Kiss Créme Brûlée
Magnumin tämän kesän jäätelöpuikkosarja on nimeltään Five Kisses ja siinä jäljitellään tunnettuja ranskalaisia jälkiruokia.
Ensimmäinen suukko on nimeltään créme brûlée, joka aitona jälkiruokana on mun ehdottomia suosikkeja.
Jäätelö kuitenkin valitettavasti floppaa ja pahasti.

Makuna jäätelömassassa on selosteen mukaan paahdettusokeri, seassa kinuskikastiketta ja puikolla maitosuklaakuorrutus.
Paahdettu tarkoittaa tässä kohtaa palanutta ja se jos mikä pilaa tunnelman. Ei enää ikinä.
Magnum nro 2 Loving Kiss Meringue et Fruits Rouges
Sarjan toinen jäätelö hakee inspiraationsa Marengista ja punaisista marjoista.
Tässä kohtaa huom! Iitse ainakin luen kyseiseen jälkiruokaan kuuluviksi punaisiksi marjoiksi mansikat, vadelmat ja punaherukat.
Jäätelö sisältää vaniljajäätelöä, marjakastiketta, kuivattuja karpaloita, valkosuklaalla kuorrutettuja marenkipaloja ja tietysti maitosuklaakuorrutus.
Ymmärrän että ulkonäön takia on pitänyt saada punaista marjaa mukaan, mutta karpalo!? Mun mielestä karpalon kirpakkuus ei vaan kuulu tähän. Lisäksi marenkipaloja on aivan liian vähän.
Ihan mukiinmenevä jäätelö, mutta pettymys esikuvansa suhteen.

Olin ajatellut maistella kaikkia Magnumin suudelmia, mutta kun kaksi ensimmäistä ovat jo olleet mun makuun pettymyksiä, voi olla että jäävät loput kyllä väliin.
Kismet –jäätelön suhteen olen vaakalaudalla. Toivoisin että se olisi yhtä hyvää kuin patukka, mutta pelkään pettymystä. Kaiketi sitä täytyy kuitenkin maistaa.
Pakko siirtyä jäätelökioskien valikoimaan, sillä onhan käsin pyöritetyt pallot aidossa vohvelissa aina sata kertaa parempaa, kuin jäätelöaltaiden irtojäätelövalikoima.
Helsingin jäätelötehtaan kookosjäätelö, oih, menee kylmät väreet jo pelkästä ajatuksesta!


Rakkaudella,
KIKU